Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto on tanakan vahva, isokuplainen ja kestävä, alku lupaa hyvää. Vaalean ruskea ja kirkas olut. Tuoksuu hiukan rusinalle, pähkinöille, limpulle, leipäiselle, paahdetua sokeria ja hiukan ruistakin. Humalointi on sellaisen vahvan yrttinen, timjamia, ei tuoretta yrttiä vaan kuivattua. Hiukan hedelmäisiä aromeja alkaa tulla hiivan mukana mikä on ihan mukavan oloista.
Maku:
Suutuntuma on pehmeä, maltaita piisaa kyllä ihan olan takaa, pehmeää pähkinäistä paahteisuutta mutta sitten rouhaisee sellainen karhea maltaisuus yhdessä yrttisen humaloinin kanssa. Profiili on verrattain makea ja jokin humaloinnissa iskee kitalakeen vastenmielisesti, sellainen metallinen pistävyys yhdistettynä kitkerään laventelin yrttiseen makuun. Jokin sitruksisuus myös seuraa maussa alusta loppuun mikä tekee vähän omituisen tästä skotti alesta vaikka näistä humalista ei pitäisi erityisesti tälläisiä makuja edes tulla. Erityisen katkera olut ei siis ole mutta humalapitoinen kuitenkin.
Omituisesti ontuva olut, luulin saavani maltaista menoa mutta sainkin yllättävän humaloidun oluen. Paranee lämmetessään mutta tämä varmaa jakaa ihmisiä kahtia, uskon että osa voi tykätä kovastikin.
Täältä voi katsoa olut postin haastattelun Winter Alen tehneestä Silja Hylkisestä.
Maltaat: ohra, paahdettu ohra
Humalat: Fuggles, East Kent Goldings, Progress
EBU: 25
EBC: 40
Plato: 12,9
Tyyli: Scottish Export Ale
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti