Lähiolutta! Kävin nappaamassa panimolta pullon matkaan kun työpaikalta on about 500m sinne niin kiusaus on suuri aina välillä käydä piipahtamassa. Olut oli vastikään pullotettu eli varsin tuoretta tavaraa oli tarjolla. Maistossa siis karjalainen blondi, liekö helppo bimbo vai teetättääkö työtä enemmänkin, otamma selvää.
Ulkonäkö & Tuoksu:
Tiukan tiivis ja valkea vaahto, yhtä timmi kuin etiketissä esiintyvä ilvesnaaras. Kuplii raivokkaasti lasissa huutaen raikkautta. Väriltään kauniin samean olkinen, jotenkin monisävyinen olut. Tuoksussa hunajaista vaalea mallasta ryhdikkäällä appelsiinin tuoksulla. Hiuksen hienon sitruunaisuuden seasta huokuu hiukan hiivan alkukantaista hedelmäistä tuoksua. Loppuun saadaan kovin hieno kypsien banaanien makea tuoksu.
Maku:
Onpas vain pehmeä suutuntuma! Oiken maukkaalta ensisiemaisu vaikuttaa, suussa karkeloi vaikka ja mitä. Alkuun tulee pehmää makeutta, aivan kuin banaanisosetta kuorrutettuna paahdetulta sokerilla. Maltaat löytyy selkästi vaalean paahteisena, keksisenä ja vehnämäisen pehmeänä. Humalointi on myös pehmeä eikä se ryntäile maltaiden päälle vaan hienosti myötäilee sen runkoa, hennot yrtit sekä pippurisuus täydentävät makeaa runkoa eikä sokerisuus pääse vaivaamaan. Hiiva maistuu selkeästi mutta ei häiritsevästi sillä hiivan lajike itsessään on hyvän makuinen. Suhteellisen miedoista humaloinnista huolimatta on maku kuitenkin järisyttävän pitkäkestoinen.
Ei tätä kyllä pysty moittimaan mistään, timmissä tikissä oleva blondi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti