Minulla ei tänäkään vuonna ole joulukalenteria enkä jouluisista oluista välitä muutenkaan, se ei tarkoita ettei jouluna voisi silti nauttia laadukkaasta oluesta. Jouluna sahti on oleellinen osa joulupöydän herkkuja, toisinaan vaikea hankkia mutta vaivan arvoista.
Ohraa ja ruista, siitä on sahti tehty. Tokihan niitä välillä virvotaan myös katajanoksilla ja marjoilla, tässä marjat on jätetty pois mutta oksat kuitenkin perinteiseen tapaan löytyy.
Ulkonäkö & Tuoksu:
Tuoksu on vahvasti banaania, kypsää ja tummaa sellaista tässähän ihan mieli herkistyy. Aavistus hiivaa tuoksuu mutta ihan eteerinen viuhahdus vain, joskus osaa olla aika paljon intensiivisempikin meno hiivalla. Tummaa leipätaikinaa piisaa ja se loppua kohden menee vastapaistetun ruisleivän puolelle. Hyvä tuoksu jopa näin suhteellisen kylmänä verrattuna oikeaan nauttimislämpötilaan
Maku:
Suutuntuma on viskoosinen, todella paksu ja pehmeä. Banaanisuus maistuu selkästi ja on kaikista dominoivin maku, tästä ei moni tykkää (*Köh Jouni Koskinen* köh). Viljaisuus on valtava, ruis jää vähän vaisuksi mutta tuo omaa ryhdikkyyttään ja kuivuudellaan tasoittaa oluen luontaista makeutta.
Alkoholia ei voi maistaa ellei käytä siihen erikoisia maistelutekniikoita joilla saa korostettua makuja esiin.
Nautittavuus on hyvä! Ei liian ällömakea sahti, vaan rukiinen makusteluun ja joulupöytään sopiva muinaisolut.
Kirjasuositus: Sahti - Elävä muinaisolut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti