Sivut

3. syyskuuta 2020

Tisleiden ihmeellisessä maailmassa, Schneider Weisse Aventinus Eisbock 12%

Pitkästä aikaa ehtii juomaan oluttakin ja siitä kirjoittamaan, tällä kertaa ehdin piipahtaa ihan kuppilassakin joka oli tuttuun tapaan Joensuun paras olutravintola 60's Palaver. Kuppilassa oli älyttömästi opiskelijoita haalareineen mutta sain kuin sainkin tilattua olutta. 



Olueksi valikoitui astetta tömäkämpi olut: Schneider Weisse Aventinus Eisbock. Schenider on kyllä yleensä osannut oluensa tehdä joten sillä uskalsin tämänkin pullon ottaa maistoon, eikä noita eisbockeja liikaa tule markkinoille. Kyseessä on siis jäätislaamalla valmistettu olut.

Ulkonäkö & Tuoksu
Yllättäin lasiin kaatui tumman ruskea, ehkä hiukan mahonkiin taittava ja uhkea olut. Vaahtoa ei juurikaan ole mutta ei se kyllä yllätäkään, harvoin vahvat oluet sellaista jaksaa ylläpitää. Tuoksussa on ylettömästi mallasta, suorastaan siirappista menoa. Maltaisuus tuo mukanavaan myös vahvaa paahtoa ja hedelmäisyyttä rusinan luumun muodossa. Hedelmäisyys korostuu lämmetessään melkoisesti tuoden mukanaan jopa sherrymäisiä elementtejä.

Maku:
Maku on todella makeaa ja maltaista myös, ei ole ihan kaikkea sokeria onneksi alkoholiksi jalostettu. Maltaisuus ei maun puolesta mene kuitenkaan ylettömään paahteisuuteen, ruismainen mämmi kyllä tulee selkeästi esille yhdessä karamallisuuden kanssa. Humalointi on maltillista, aavistuksen yrttistä. Suutuntuman viskositeetti on kyllä tanakan puolella, valitettavasti etanolinen viinaksisuus sotkee nautittavuutta melkoisesti.


Eisbockina varmasti oivallinen mutta tämä juotavuus on aika tömäkkää, todellinen hiljakseen nautiskeltava olut. Tämä saisi ehkä kypsyä vuoden tai pari että toimisi paremmin ja olisi hiukan pehmeämpi lasku, ei tämä silti todellakaan mikään luokaton ole

Panimo: Schneider-Weisse (G.Schneider & Sohn)
Vahvuus: 12%
IBU: 15
Humalat: Hallertauer, Herkules

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti