Lähimarketin k-kauppias on sen verran noheva veikko/veikkotar että pitää suhteellisen laajaa valikoimaa olutta hyllyssä ja ne vaihtuvatkin suhteellisen tiheään. Nappasin hyllystä mukaan Suomenlinnan panimon oluen mukaan sillä en ole yhtään tuotosta heiltä maistanut. Pullo myöskin vaikutti hauskalta ja toi mieleen mustavirranpanimon.
Neipahan tämä nappaamani näyttäisi olevan ja vieläpä karsittu versio prosenteilta, haastava rasti että saadaan humalat vastaamaan runkoa. Mielenkiinnolla kuitenkin maistoon tämä sillä kepeitä oluita on ihan hauska välillä imautella menemään.
Ulkonäkö & Tuoksu
Vahvasti halusi ainakin vaahdota lasissa tämä tapaus, isokuplaista vaahtoa tuppaa tulemaan ja jotenkin saippuavaahtomaista tämä meininki on.
Oluen ulkonäkö oli hiukan samea mutta kun pyöräytti pohjalla olleet sakat matkaan niin tästä tuli täysin sakea, ei näy läpi yhtään. Väriltään olkinen tai sellainen englantilainen fudge.
Tuoksussa samaa mangoista ja ananaksista meininkiä kuin muissakin vastaavissa oluissa, ei erotu siinä mielessä joukosta ollenkaan. Verrattuna muihin tässä kuitenkin on hienoinen ruohous ja jotenkin jo tuoksuu hop burn.
Maku:
Noh, suutuntumahan on ohut ja vetinen, mikä ei näillä prosenteilla yllätä vaan oli odotettavissa. Maltaita maistaa kyllä kevyesti keksisyytenä ja aavistus karamellisuuttakin on mukana, paahteisuutta ei ole.
Humalia taasen on mutta enemmänkin vaikuttavat aromi puolella, flavoriin pääsee hedelmäisiä elementtiä mangon ja laimennetun ananaksen muodossa. Jälkimaussa on lähinnä se tuoksuteltu hop burn joka maistuu ruohoisuutena ja sitruunan valkealta kuoriosalta.
Kepeä humaloitu olut, meininki alkaa lähennellä selzeriä. Vähän ujo mehuisaksi neipaksi. Parhaimmillaan runsaina suullisina, ei kannata jäädä turhia makustelemaan. Ei kyllä panimon sivujen mukaan enää valikoimissa, liekö katoava luonnonvara.
Panimo: Suomenlinnan panimo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti