Sivut

21. toukokuuta 2020

Tornion Panimo - Nakku pink lager 4,5%

Nakku, mikä ihmeen nakku? Nakku tarkoittaa meänkielellä eli tornionlaaksonsuomella naista, tyttöä tai vähemmän mairittelevasti narttua. Pink Boots Collaboration Brew Day -yhteistyöoluen henkeen kuuluu että panimomaailman naispuoleiset työntekijät saattavat oluen maailmaan. Olut on pantu Naistenpäivänä ja tarkoituksena on nostattaa naisten asemaa varsin miesvaltaisella panimoalalla. Pink Boots Society päättää olueen käytetyt humalat ja määrää tuottajan jolta nämä ostetaan, osa tuloista jyvitetään järjestölle. Suomen Pink Boots Collaboration Brew Dayn pääpanijana toimii Tornion Panimon Elisa Koivusipilä, samalta panimolta on mukana myös Anu Salonen, Heli Meriläinen ja Oona Koivumaa. Muita mukana oleita oli Anna-Kaisa Vehviläinen, Marjokaisa Piironen, Greta Mäkinen ja Maria Markus.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto kohosi Spiegelau lasiin loistavasti laiskallakin kaadolla, vaahto jäi tanhuamaan oluen päälle hetkiseksi vaaleana huttuna. Värimaailma kapsahtaa aina yhtä kauniin kullankeltaisen puolelle menemättä kuitenkaan kuparin suuntaan. Tuoksu paljastaa jo etäältä että selkeästi on lähdetty aromimaailma edellä tähän lageriin mikä on ihan hauska veto, puhtaassa lagerissa tuoksut erottuvatkin hyvin edukseen. Olut tuoksuu vahvasti havuiseille mutta hennosti greippiselle, sekaan ilmestyy selkeää marjaisuutta joka paljastuu tölkistä karpaloksi, ilmanko tästä tulikin vahvasti lonkerofiilis. Lonkeron henki vie kyllä maltaiden tuoksun mennessään mutta hiukan karamellimaltaan vivahdetta pähkinäisyyden kanssa voi löytää.

Maku:
Suutuntuma on keskipaksua kastia ja hiilihapotus kohtuullisen kepeä. Maussa on karpalo sitten enemmänkin läsnä ja kuivan profiilin ansiosta tästä tulee lähes valkoviinimäistä karpalosta erittyvän happamuuden kanssa. Maltaissa maistuu hiukan leipää, keksiä ja karamellisuutta mikä tuo vähän vastapainoa karpalo tykitykselle. Humalointia on vahvan yrttistä ja pihkainen loppuveto yhdessä raikkaan sitruksen kanssa tukee marjaisuutta hyvin, suomalaisen metsän henki on hyvin läsnä tässä oluessa. Sitruksisuus yhdessä mausteisuuden kanssa alkaa käydä vähän raskaaksi loppua kohden, on vähän turhankin raikas omaan makuun. Pidän kuitenkin siitä että muijat on uskaltaneet lähteä revittelemään lagerin kanssa, ei tämä missään nimessä huonoa ole, se on vain erilaista.

Perus lagerin lipittäjälle tämä tulee olemaan melkoinen shokki mutta kuumana kesäpäivänä varmasti löytää paikkansa lasista. 

Humalat: Azacca, El Dorado, Floral ja Idaho Gem

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti