Nokian Panimo - Keisari kesähetki lager 4,2%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Kirkas olut kapsahtaa lasiin iloisesti kuplahdellen ja osoittautuu oljen väriseksi. Keisarilla on yleensää vahvasti mallas painoitteiset oluet olleen mutta tämä tuoksuu vahvasti hedelmäiselle, limeä sekä ananasta löytyy yllättävän paljon lageriksi. Mallasta löytyy kevyesti, niin kuin alkoholiprosentti antaa ymmärtää. Pieni paahtoleivän tuoksu on oikeastaan ainut mitä itse maltaista saa irti. Vaahto nousi hyvin, näyttääpi oikein höttöisältä kesäpilveltä ja se kestääkin mainiosti.

Maku:
Suutuntuma on on ohut ja kovin vetinenkin. Hiilihapotettu reippaan korkeaksi mikä koventaa suuntuman terävyyttä. Maltaat esiintyvät kevyesti mutta hyvin selkeä mallasprofiili kuitenkin löytyy rungosta huolimatta. Humalointia on kyllä reippaasti, yrttistä ja hiukan sitruksista meininkiä, ruohoisuus on kanssa vahvasti läsnä. Katkerointi ei oikeastaan ole kovinkaan vahva eli puhtaasti aromihumaloinnilla on leikitty. Heikointa tässä on se että välillä tölvähtää sellainen alkoholi jostain alta, prosenteista huolimatta.

Ruohonleikkuu olut, kovin yksiulotteinen. Oikeastaan tämä on sellainen kuuman kesän festariolut jota ei oikeastaan kannata jäädä makustelemaan, kippaa vaan ääntä kohti.

Tornion Panimo - Nakku pink lager 4,5%

Nakku, mikä ihmeen nakku? Nakku tarkoittaa meänkielellä eli tornionlaaksonsuomella naista, tyttöä tai vähemmän mairittelevasti narttua. Pink Boots Collaboration Brew Day -yhteistyöoluen henkeen kuuluu että panimomaailman naispuoleiset työntekijät saattavat oluen maailmaan. Olut on pantu Naistenpäivänä ja tarkoituksena on nostattaa naisten asemaa varsin miesvaltaisella panimoalalla. Pink Boots Society päättää olueen käytetyt humalat ja määrää tuottajan jolta nämä ostetaan, osa tuloista jyvitetään järjestölle. Suomen Pink Boots Collaboration Brew Dayn pääpanijana toimii Tornion Panimon Elisa Koivusipilä, samalta panimolta on mukana myös Anu Salonen, Heli Meriläinen ja Oona Koivumaa. Muita mukana oleita oli Anna-Kaisa Vehviläinen, Marjokaisa Piironen, Greta Mäkinen ja Maria Markus.

Ulkonäkö & Tuoksu:

Vaahto kohosi Spiegelau lasiin loistavasti laiskallakin kaadolla, vaahto jäi tanhuamaan oluen päälle hetkiseksi vaaleana huttuna. Värimaailma kapsahtaa aina yhtä kauniin kullankeltaisen puolelle menemättä kuitenkaan kuparin suuntaan. Tuoksu paljastaa jo etäältä että selkeästi on lähdetty aromimaailma edellä tähän lageriin mikä on ihan hauska veto, puhtaassa lagerissa tuoksut erottuvatkin hyvin edukseen. Olut tuoksuu vahvasti havuiseille mutta hennosti greippiselle, sekaan ilmestyy selkeää marjaisuutta joka paljastuu tölkistä karpaloksi, ilmanko tästä tulikin vahvasti lonkerofiilis. Lonkeron henki vie kyllä maltaiden tuoksun mennessään mutta hiukan karamellimaltaan vivahdetta pähkinäisyyden kanssa voi löytää.

Maku:

Suutuntuma on keskipaksua kastia ja hiilihapotus kohtuullisen kepeä. Maussa on karpalo sitten enemmänkin läsnä ja kuivan profiilin ansiosta tästä tulee lähes valkoviinimäistä karpalosta erittyvän happamuuden kanssa. Maltaissa maistuu hiukan leipää, keksiä ja karamellisuutta mikä tuo vähän vastapainoa karpalo tykitykselle. Humalointia on vahvan yrttistä ja pihkainen loppuveto yhdessä raikkaan sitruksen kanssa tukee marjaisuutta hyvin, suomalaisen metsän henki on hyvin läsnä tässä oluessa. Sitruksisuus yhdessä mausteisuuden kanssa alkaa käydä vähän raskaaksi loppua kohden, on vähän turhankin raikas omaan makuun. Pidän kuitenkin siitä että muijat on uskaltaneet lähteä revittelemään lagerin kanssa, ei tämä missään nimessä huonoa ole, se on vain erilaista.

Perus lagerin lipittäjälle tämä tulee olemaan melkoinen shokki mutta kuumana kesäpäivänä varmasti löytää paikkansa lasista. 

Humalat: Azacca, El Dorado, Floral ja Idaho Gem

Maku Brewing - Amorphis Legacy of 1000 lakes 5%

Päheen simppelin näköinen oluttölkki paljastuu Maku brewingin lähettämästä yllätyslaatikosta, sisältä löytyy Amorphis yhtyeelle tehty gluteeniton olut. Amorphis on itselle jäänyt aika vähälle kuuntelulle monen muunkin yhtyeen ohella mutta pitää ottaa arvion taustalle fiilistelyihin soimaan kipale niin päästään asian ytimeen. Yhtye muuten täyttää tänä vuonna 30v, melkein vanhempi kuin meikä! 1000 lakes on suomalaiseen tapaan vähättelyä, suomesta löytyy 187,888 järveä, melkoisesti vettä mistä panna olutta. Nyt loppuu se jaarittelu ja maistellaan olutta.

Ulkonäkö & tuoksu:

Hiukan samea, kullankeltainen olut solahtaa lasiin liukkaasti ja aloittaa vaahdon tanssin. Vaahto muodostui todella hyvin ja jäi kellumaan oluen päälle todella tiiviinä massana, ei häpeä yhtään vehnäoluiden tuuheille vaahtokukille. Jättää muuten huvetessaan todella mahtavasti brysselin pitsiä, muistakaa vain pestä lasinne hyvin. Tuoksussa ilmenee mallaspohja todella hyvin, ohra tuoksuu todella vahvasti ja maltaista saadaan irti hunajaisen makeita tuoksuja. Humalointi tukee todella hyvin mallaspohjaa, se ei dominoi yhtään vaan rustiikkisella yrttisyydellään se vain viuhahtelee yhdessä hentoisen hedelmäisyyden kanssa taustajoukoissa.

Taustalla näkyy Pielisjoki

Maku:

Maku brewing on aina kulkenut maku edellä ja niin tehdään nytkin. Vaikka mallasmaailmasta voisi äkkiseltään sanoa että siinä on jopa lagermaisia elementtejä ja viljaisuus on todella voimakasta, niin siitä huolimatta humalointi ei jää yhtään pekkaa pahemmaksi. Humalointi on maltillista mutta silti erottuvaa, sitrus ja yrttisyys ovat hyvin varteenotettavia vastuksia viljaiselle rungolle eikä kumpikaan pääse niskanpäälle. Katkerointi on kevyttä mutta yllättävän pitkäkestoista, hiukan pihkaa ja sitrusta jää jatkamaan meininkiä suhteellisen pitkäksi aikaa. Ale hiiva tuo oman hedelmäisen lisänsä makupalettiin mutta se on paljon hillitympi kuin mitä esimerkiksi humaloinnin tuottama hedelmäisyys olisi.

Kuivakka ja tarpeeksi rapsakka humalointi tekevät tästä todella maukkaan festarioluen, kun nyt vielä saataisiin niitä festareita.

Mistä: Saatu Maku Brewing

Muuta: Gluteeniton, Vegaaninen

EBC: 12

EBU: 25

Maltaat: Ale mallas ja Cara pale ale

Humalat: Willamette, Chinook, Centennial, Katkerot tulee Magnumista.

Kaari Lighters - Loimu X2 Camo

Kaari Lighters

Tällä kertaa eräsmiehen testipenkkiin joutuu Action Group Finland OY:n valmistama Kaari Loimu X2 Camo plasmasytytin.

Kaari lighters valmistaa siis plasmasytyttimiä, ajatus yritykseen lähti kahden kaveruksen pääkopasta heidän huomattuaan että silloiset sytyttimet laahasivat vielä alkutekijöissään ja kaipaisivat kehittämistä parempaan suuntaan.

ystävykset lähti tutkimaan vaihtoehtoisia sytyttimiä ja päätyivät lopuksi patentoituun 1100 -asteiseen plasmakaareen joka muodostuu sytyttimen napojen väliin. Liekittömyyden ansiosta sytytintä pystyy käyttämään asennossa kuin asennossa eikä sitä häiritse tuuli tahi sade.

Tuotteiden ekologisuus on kyllä plussaa, perinteisiä sytyttimiä ei voi oikein kierrättääkkään. Tässä voi vielä itse vaikuttaa lisää jos lataa sytyttimen esimerkiksi aurinkopaneelilla.

Kaari Loimu X2 Camo

Tuote saapui varsin jämäkässä ja ulkoasultaan hienossa laatikossa josta ilmenee oleelliset tiedot sytyttimen kannalta. Tuote ei sammu tuulessa, ei käytä kaasua, on IPX7 suojattu eli veden ja pölyn kestävä ja se on USB ladattava (Mikro-USB).

Paketin sisältä paljastuu pienen taskulampun kokoinen plasmasytytin, Mikro-USB latausjohto, karbiinihaka, vyökotelo ja joustava kaulanauha. Varusteita siis löytyy enemmän kuin mitä ajattelinkaan.

Loimu istuu käteen hyvin ja rouhean kumimaisen pintansa takia se kestää iskuja, ei lipsu ja se pysyy näpeissä myös sateella. Tuotteen ollessa kädessä sytyttimen napit asettuvat sopivalle korkeudelle. Plasmasytytin on lukittu pienellä hakasella joka pitää siirtää ennen käyttöä, sen jälkeen pitää painaa erillisestä napista joka vapauttaa kansiluukun ja sytytin pääsee aukeamaan. Valitettavasti napista painamalla ei kansi ponnahda auki vaikka jousitettu onkin vaan joudut turvautumaan toiseenkin käteen että sytyttimen saa toiminta valmiuteen, ei ole siis yhdellä kädellä käytettävä. Sain tähän kuitenkin hyvän vastauksen kaarelta, kansi ei ponnahda auki sen takia että siihen on laitettu paksumpi o-rengas paremman vesitiiviyden saamiseksi.

Plasmasytyttimestä löytyy myös 100 lumenin led-taskulamppu mikä selittääkin tuotteen koon, se on kyllä varsin hyödyllinen lisä erästelijälle. Taskulamppu syttyy toisesta sytytimessä sijaitsevasta napista ja valo onkin vallan kirkas. Valossa on kaksi vahvuus astetta kirkkaampi ja himmeämpi, himmeälläkin asetuksella on valoa riittävästi hämärähommiin eikä se rasita niin paljon silmiä. Sytyttimessä on turvamekanimi jonka takia taskulamppua ei voi käyttää sytytinpuolen ollessa auki.

Sytyttimessä on muitakin turvamekanismeja, muun muassa se että plasmakaarta ei voi pitää päällä 7 sekunttia kauempaa. Kosteita puita sytyttäessä voi hiukan käydä ärsyttämään mutta ei kyllä maata kaatava asia ole. Verrattuna esimerkiksi retkisytyttimiin jotka toimivat sinisellä liekillä tämä ominaisuus on mainio, niissä ei monestikaan ole mitään turvasetusta ja voitkin sulattaa oman sytyttimen liialla käytöllä.

Plasmakaari itsessään on aika pieni, n. 0,5cm iso alue. Tämä vaatii sen että sytykkeet on tarpeeksi pientä silppua että tuli tarttuu helposti. Plasmakaari on kyllä todella päheen näköinen käytössä, pimeässä purppuran värinen kaari on todella hieno.

Lisävarusteet

Mukana tullut kotelo on hyvin perinteinen vahvasta kankaasta tehty pussukka jossa on tarranauha läppä. Henkilökohtaisesti arvostaisin enemmän nappi ratkaisua sillä tarranauha yleensä kuluu melkoisesti käytössä ja nukan kuluessa pois se ei enää pysy kiinni, nämä ovat kyllä pitkän aikavälin murheita. Kotelon takana on sitten taaskin innovaatio missä käytetään molempia, eli nappi jonka ympärillä on vielä tarranauha paremman pysyvyyden saamiseksi joilloin tuote ei vahingossa tipahda esimerkiksi vyöhön kiinnitettynä.

Paketista löytynyt karbiinihaka taasen ei herätä juurikaan luottamusta, toisella puolen oleva hakanen ei nimittäin asetu kunnolla omaan hahloonsa joillin riskinä on tuotteen tippuminen maastoon. Tämä on siis kirjaimellisesti tuotteen heikoin lenkki, onneksi se ei ole millään tapaa välttämätön.

Mukana tuleva kaulanauha on jämäkkään ja joustavaa punosta joka ei hierrä niskassa. Siitä löytyy myös muovinen kiristin joka juoksee hyvin narussa joskin siitä kuuluu hiukan ääntä että se varmaan pitkässä ajassa hiertää narua rikki, tämä kuitenkin vaatisi ihan älyttömän määrän edestakaisin hankaamista. Tärkein ominaisuus on punoksessa oleva heijastinlanka, heijastimia ei pimeässä suomessa ole koskaan liikaa.

Käytännön testaus

No niin ulkoiset seikat on tutkittu ja nyt isketään tärkeimpään seikkaan, eli toimiiko tuote käytännössä.

Sytyttimessä on 300 mAh sisäinen akku ja yhdellä latauksella saa tehtyä n. 80 plasmapurkausta riippuen siitä onko tarvetta tohottaa kerralla se 7 sekunttia ennen turvakatkaisua.

Iskunkestävyys on hyvällä tasolla, kävelin pitkin maita ja mantuja siinä samalla nakellen sytytintä pitkin asfaltteja ja kivikkoja. Tälläistä rääkkiä ei tietenkään normioloissa tapahdu eikä suositella tehtäväksi mutta teen mielelläni testit kovemman kautta.

Vedenkesto on IPX7 luokkaa eli kestää satunnaisen upottamisen enintään 1 metrin syvyiseen veteen enintään 30 minuutiksi. Upotin sytyttimen kymmeneksi minuutiksi vesilasiin, tämä vastaa suunnilleen sitä aikaa jos tiputat veneestä sytkärin ja joudut sitä onkimaan takaisin. Tässä ajassa sisälle oli tihkunut jokunen vesitippa mutta tuote kuitenkin toimi, huolta herätti avonainen usb aukko josta vesi pääsisi helposti sisään, tuohonkin olisi helposti voinut valmistaa kumitulpan.

(Eräsmiehen kehitysehdotus on huomioitu ja seuraavissa erissä kumitulppa on mukana, särmää toimintaa!)

Huomioitavaa on että tuote kelluu, tätä uskaltaa siis veneillessäkin käyttää huoletta.

(HUOM! TÄMÄ TESTI EI VASTAA NORMAALIA KÄYTTÖÄ EIKÄ TUOTETTA TULE ALTISTAA TÄLLÄISELLE RÄÄKILLE!) Testasin vielä hardcore meiningillä tämän vedenkeston ja annoin tuotteen olla vedessä yön yli, vettä ei edelleenkään näkynyt kauheasti sisäpuolella, sen verran kuitenkin että oikosulku aiheutti tuotteen käynnistymisen itsestään. Tuotteen sai kuitenkin helposti avattua ja kuivattua, homma toimi jälleen muutaman tunnin kuluttua.

Ensimmäinen seikka joka tulee huomioida tulien sytyttämisessä on se että teleskooppi pitää aina vetää ulos. Tulia voi toki sytyttää vetämättä teleskooppia ulos mutta riskinä on että samalla sulattaa pienen turvanapin sytyttimen päältä mikä kontroilloi sitä palaako taskulampun valo kun kansi on kiinni, jos tuon rikkoo niin taskulamppuakaan ei voi enää käyttää. Riskinä on myös se että vahingoittaa usb-latausaukkoa joka on heti sytyttimen napojen vieressä.

Teleskoopissa on etuja varsinkin jos pitää sytyttää vaikeita kohteita, esimerkiksi lyhdyt, ahtaat tulisijat tai hyvin suojatut kynttilät. Plasmakaaren etuna sytytyksessä että sitä voi käyttää missä asennossa tahansa. Koti käytössä esimerkiksi hautakynttilän uudelleen sytytys on tällä näppärää.

Tulia sytytellessä heräsi hiukan huoli että sulaako nuo kärjessä olevat navat joiden väliin sähkökaari muodostuu jos niitä pitää liian kauan lähellä tulta, ainakin värin otti pinta nopeasti. Huoli paljastui turhaksi, navat ovat keramiikkaa ja kestävät kovankin kuumuuden. Pinta saattaa korkeintaan nokeentua.

Testasin tulien sytyttämistä aluksi kuivilla lehdillä. Tulia oli todella vaikea saada syttymään sillä palotuote oli ohkaista ja sähkökaari poltti vain tiensä läpi lehdestä tartuttamatta tulta ympärilleen, normaalin sytyttimen kanssa oltaisiin saatu katettua isompi pinta-ala tulen tarttumiselle.

Seuraavaksi tehtiin koivusta kiehisiä ja pientä puusilppua. Sytyttäminen oli taas pienen sytytyspinta-alan takia heikkoa ja sain puun lähinnä tummumaan, lastu on saatava tarkasti plasmakaarien väliin että tuli tarttuu. Muutaman tohotus kerran jälkeen sain tulen syttymään mutta vaatii paljon tarkkaa taktista asettelua että tuli lähtee etenemään, sohlaaminen useiden sytytyksien kanssa syö myös akkua.

Harjoittelu on valttia tässäkin asiassa että sytyttimen kanssa tulee sinuiksi, kosteiden puiden kanssa vaatii myös hiukan kärsivällisyyttä.

Viimeiseksi kokeilin koivun tuohta, se onneksi syttyi helposti ja nuotion sytyttäminen oli helppoa. Tuohelle jos ei tulia saa aikaiseksi niin sitten on vika jo sytyttäjässä.

Huomasin että kevät myräkän tuulissa plasmakaari taipuu ja rätisee hiukan mutta ei kuitenkaan sammu, tuulenkestävyys tuli siis testattua ihan vahingossa. Tämä on ehkäpä plasmasytyttimen paras ominaisuus USB ladattavuuden kanssa. Varsinkin talvipakkasella esim. hautakynttilöitä sytyttäessä ei tarvitse murehtia kaasusytyttimien heikkoa "pakkasliekkiä" joka sammuu pienempäänkin tuulen henkäykseen. Talvella tosin kannattaa pitää huoli, että akku on täyteen ladattu.

Loppujen lopuksi tuote osoittautuu laadukkaaksi, joskin kovin hinnakkaaksi siihen nähden että ensisijainen tarkoitus on saada aikaseksi tuli. Jos retkeillessä tätä kuljettaa mukanaan tulien tekeminen mielessä, pitää olla varma että mukana on joko sytytyspaloja, magnesiumhippuja tai todella hienoa puusilppua tahi tuohta. Metsässä pitää toisinaan selviytyä kosteillakin puilla niin heikoilla kantimilla ollaan, 1100 astetta on todella kuuma, parempi kuin perinteisellä liekillä, se vaan keskittyy aika pienelle alueelle. Muuten kyllä pitää antaa plussaa kestävyydestä ja vedenkestosta, myöskään pakkasella ei ole pelkoa että sytytysnesteet jäätyisi, akkukesto luonnollisesti voi heikentyä.

Plussaa tietysti on myös se että tuote toimii myös tuulessa, eriasia on että toimiiko se sytytettävä artikkeli kovassa tuulessa. Tuuli ruokkii tulta mutta sytytysvaiheessa voi homma loppua heti alkuunsa, harjoittele tulien sytyttämistä tuulien riepotuksessa, suojaa kohdetta esim kädellä.

Tulien sytyttelyä vaihtoehtoisesti voit opetella eräsmiehen pyromaani oppaasta, tästä!

SPEKSIT:
Mitat: 139,25 x 28,5 mm

Akku: Sisäinen litiumpolymeeriakku 300 mAh

Valoteho: 100 Lumen

Lisätarvikkeet: Mikro-USB-kaapeli, karbiinihaka, heijastava kaulanauha,
vyökotelo, käyttöohje (suomi ja englanti)
Takuu:12 kuukauden tuotetakuu

Muuta: Tuote saatu testiin Action Group Finland OY: Kaari lighters

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas - Missisippi Steam IPA 5%

Luulin että olin tämänkin tänne jo kirjaillut vaan toisin olikin käynyt, nykyisin tahtoo olla vaikka minkälaista projektia työn alla niin ei kestä enää perässä. Anyway Laitilan wirvoitusjuomatehdas saa uutta vahvistusta mississippi olutsarjaan steam IPA:n muodossa. Edellinen mississippi oli suomen paras olut 2014, olisko tässä uusi mantellin perijä.

"Laitilan Mississippi Steam IPA 5,0 % on amerikkalaistyyppinen, voimakkaasti humaloitu sekä sitruksisen raikas ja täyteläinen pintahiivaolut. Mississippi Steam IPA on käytetty oluttyypille ominaisesti pintahiivalla, mutta poikkeuksellisen matalassa lämpötilassa. Tällöin olueen muodostuu vähemmän hiivasta johtuvia hedelmäisiä estereitä, jolloin maltaiden sekä humalien maut ja aromit korostuvat.

Oluen valmistuksessa on käytetty karamellisoituja maltaita antamaan runkoa ja täyteläisyyttä sekä amerikkalaisia ja australialaisia humalalajikkeita, jotka takaavat oluen nauttijalle voimakkaan, raikkaan ja viipyilevän makunautinnon."
Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto nousi hyvin, isokuplaisena ja päältä se muodostui tiiviin kermaisena. Hiukan samea oranssiin vivahtava väritys. Tuoksuu jo kauas sitrushedelmille, limeä, sitrusta ja satunnainen mango. Maltaat tuoksuu hivenen keksiselle, aavistus sokerisuutta.

Maku:
Suutuntuma kevyehkön oloinen, hiilihapotus tekee hiukan kovuuttakin suutuntumaan. Vahvasti hedelmäinen makumaailma jossa on viipyilevä greipin jälkiliuku ja pehmeää maltaisuutta tasoittamassa humalan purevuutta. Makean puolelle sujahtava olut mutta humalointi hoitaa enimmän imelyyden. Katkeroinnin tuntuvat vähän vaisuilta IPA:ksi ja purentaa jää vähän heikoksi. Valmistustavasta johtuen hiivan hedelmäisten estereiden pitäisi olla minimissä mutta minusta tässä hiiva maistuu melkoisen paljon ja sillä selvästi on oma hedelmäinen vibansa. Hiivaisuus vetää hiukan alaspäin raikkautta mutta tuo eräänlaista pehmeyttä loppuun, luulen että tulee jakamaan ihmisiä kahtia.

Raikas ja hedelmäinen IPA. Helpohko bisse missä ei ole juurikaan ihmeitä, IPA diggareille voi olla pettymys. Vaikka puhutaankin nyt ihan eri olut tyylistä mitä ei pitäisi edes verrata keskenään niin tämä vedä lähellekkään vertoja Laitilan originalille steam oluelle mikä on ihan timanttia.

EBU: 46
EBC: 15
Kantavierre: 12,0
Maltaat: Pale Ale, Caramel Pale, Carared

Humalat: Columbus, Galaxy, Cascade, Centennial, Citra, Amarillo