Avokelan kevyt huolto

Kalastuskausi on alkanut jäiden lähdettyä ja toisilla se ei ole edes loppunutkaan. Aktiivisessa käytössä kalastusvälineisiin kertyy erinäistä paskaa mistä olisi hyvä päästä eroon, varsinkin kelan sisällä hiekka sun muu tauhka tekee varsin ikävää tuhoa koneistolle.

Tällä kertaa keskitymmekin juuri siihen eli haspelikelan kevyeen huoltoon, räjäytetään kela hiukan osiksi ja puhdistetaan kriittisimmät kohdat. Nyt puhutaan varsin kevyestä huollosta missä poistetaan lika ja rasvataan sekä öljytään liikkuvat osat. Tehopuhdistuksesta kiinnostuneet voivat tehdä samat asiat mutta osat uitetaan yksitellen liuottimessa, esimerkiksi tärpätissä että saadaan varmasti osat puhtaaksi entisistä voiteluaineista. Varsinkin meriveden kanssa leikkivien kannattaa välillä vilkaista kelan sisälle.

Halpojen haspeleiden kanssa voi olla tietysti helpompi aina ostaa uusi kun kela alkaa rohisemaan mutta ekologisempaa on aina huoltaa entinen kuin ostaa joka kerta uutta. Kelan purkaminen ja huoltaminen on sitä paitsi hauskaa ja opettaa kivasti kelan mekaniikasta mikä voi auttaa jatkossa vianmäärityksessä jos ongelmia alkaa ilmetä.

Huoltamiseen tarvitset oikeastaan vain topsipuikkoja, kangasta, ruuvimeisselin, öljyä sekä rasvaa. Plussaa on jos kelan mukana on tullut ns. "räjäytyskuva" missä osat on eritelty yksitellen. Suosittelisin ostamaan kela öljyä/rasvaa, crc on liuotinpohjainen ja poistaa kyllä entiset rasvat tehokkaasti mutta sen oma öljykerros myös katoaa nopeasti ja öljyämisen joutuu suorittamaan useammin.

Avokela kohtaisia eroja on joten purkuohje voi poiketa omastasi. Nykyään internet aikana löytää googlesta suurella todennäköisyydellä oman kelan purkuohjeet mutta suunnilleen samoin kaikki hajoavat osiksi.

Perusohjeena voidaan pitää "jousiin ja rattaisiin rasvaa, akseleihin ja laakereihin öljyä" 

Ohjeet ovat täysin suuntaa antavat ja poikkeavat kela kohtaisesti!

Varaa tarvikkeet lähistölle, valkealta alustalta osat löytyy helpommin.

Pyöritä kelan nuppi irti, hinkaa topsipuikolla liat pois.

Nyt puolan pitäisi irrota 

Puhdista ja rasvaa myös puolan vastakappale.

Jarrunuppiin voi myös laittaa rasvaa.

Irrota liikkuvat osat, puhdista irtoliasta ja rasvaa esim vaseliinilla.

Ruuvaa kammen nuppi irti, kahvan pitäisi nyt irrota, puhdista ja öljyä liikkuvat osat.

Topsipuikolla pääsee hankaliin paikkoihin käsiksi.

Öljyä laakerit!

Koneistoa voi vilkaista kanssa mutta se vaatii sitten loppujenkin osien purkamista, tekniikka on että irrotat kaikki ruuvit ja otat osat irti toisistaan. Laita irtoavat osat ja niiden ruuvit samaan paikkaan että osaat laittaa ne myös takaisin. Alla on kuvia koneiston aukaisusta, ne saa purkaa halutessaan ihan atomeiksi mutta ole varma että saat ne myös takaisin. Tämä osio ei enää liity perus huoltoon vaan täys!

Koneisto paljastuu, täältä on hyvä öljytä vähän kaikki kevyen toimivuuden takaamiseksi. Varmista että osaat kasata osat takaisin ottamalla vaikka kuvat jokaisesta osasta ja katsomalla ns. "Räjäytyskuvaa"

Honkavuori - Carelian Blonde 5,5%

Lähiolutta! Kävin nappaamassa panimolta pullon matkaan kun työpaikalta on about 500m sinne niin kiusaus on suuri aina välillä käydä piipahtamassa. Olut oli vastikään pullotettu eli varsin tuoretta tavaraa oli tarjolla. Maistossa siis karjalainen blondi, liekö helppo bimbo vai teetättääkö työtä enemmänkin, otamma selvää.


Ulkonäkö & Tuoksu:
Tiukan tiivis ja valkea vaahto, yhtä timmi kuin etiketissä esiintyvä ilvesnaaras. Kuplii raivokkaasti lasissa huutaen raikkautta. Väriltään kauniin samean olkinen, jotenkin monisävyinen olut. Tuoksussa hunajaista vaalea mallasta ryhdikkäällä appelsiinin tuoksulla. Hiuksen hienon sitruunaisuuden seasta huokuu hiukan hiivan alkukantaista hedelmäistä tuoksua. Loppuun saadaan kovin hieno kypsien banaanien makea tuoksu.

Maku:
Onpas vain pehmeä suutuntuma! Oiken maukkaalta ensisiemaisu vaikuttaa, suussa karkeloi vaikka ja mitä. Alkuun tulee pehmää makeutta, aivan kuin banaanisosetta kuorrutettuna paahdetulta sokerilla. Maltaat löytyy selkästi vaalean paahteisena, keksisenä ja vehnämäisen pehmeänä. Humalointi on myös pehmeä eikä se ryntäile maltaiden päälle vaan hienosti myötäilee sen runkoa, hennot yrtit sekä pippurisuus täydentävät makeaa runkoa eikä sokerisuus pääse vaivaamaan. Hiiva maistuu selkeästi mutta ei häiritsevästi sillä hiivan lajike itsessään on hyvän makuinen. Suhteellisen miedoista humaloinnista huolimatta on maku kuitenkin järisyttävän pitkäkestoinen.

Ei tätä kyllä pysty moittimaan mistään, timmissä tikissä oleva blondi!

Hiisi - Iku-turso - Imperial stout 9%

Hiisi Iku-turso maistossa lähinnä vain sen takia että saisin omalle kotioluelle verokkia, se on näet myös tehty iku-turson reseptillä. Pullotuksen sain tehtyä oluelle eilen joten nyt odotellaan jonnekin heinäkuun alkuun että päästään maistelemaan, ei ole stoutit kiireisen miehen hommaa. Pitää varmaan laittaa joku nopeampi vehnäolut tulille että on jotain mitä juoda sitten kesä helteilläkin jos nyt sellaisia edes saadaan, näyttää tuota lunta olevan pihalla vieläkin ihan miehekkäästi. Hiiden oluthan oli vuoden 2017 paras olut joten odotukset on korkealla. Olut on saatu maistoon panimolta kompensaationa reklamoidusta kyyttö oluesta joka oletettavasti korkkivian takia oli muuttunut etikaksi, puistattava makuelämys mutta onneksi yksittäistapaus.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Nyt voi sanoa että onnistunut vaahto, perhanan tiheä ja paksu sekä kauniin kotitekoisen toffeen väristä. Pitsiä jää lasiin enemmän kuin koskaan ennen. Tuoksussa on hyvin kahvista ja toffeista paahteisuutta, sekä hiuksen hienosti raastettua sitruunan kuorta. Tummia hedelmiä kiedottuna lakritsin aromiin on jännä yhdistelmä tuokussa. Jokin rasittava sivuaromi välillä puskee josta tulee hiukan kumia tuoksuun.

Maku:
Pehmeän öljyinen suutuntuma, hiilihapotus ok. Kitkerä kahvisuus ottaa heti tiukkaan syleilyynsä ja sulaa ajan kanssa suklaan sävyihin. Maltainen maku on vahvasti läsnä ja tupsahtaa tuonne mustien maltaiden makuun, hiiltä ja nokea on lakritsin kera luvassa. Rankasta mallaspohjasta huolimatta olut ei ole yltiöpäisen makea ja välistä saadaan suolaisuuttakin esiin. Katkerot on melkoisen vahvat, tyyliltään pihkaiset, yrttiset ja pitkäkestoiset. Hiukan runko katoaa vahvan humaloinnin alle, ei se siitä pahaa tee mutta sellainen nautiskelu aspekti jää pois.

Hirviömäisen hyvä olut, humalointi ehkä hiukan liiankin jyhkeä.

IBU: 100
EBC: 90
Parasta ennen: 31.03.20
Erä: 715
Mistä: Saatu panimolta

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas - Kellererbier 5%

Laitilan wirvoitusjuomatehdas lähestyi näytteiden muodossa, etikettiä katsoessa piti tavata useammin kerran että onko laitila typottanut pahemman kerran kellerbierin. Saatekirjeestä selvisi että olut on nimetty humalankasvattaja Herr Hubert Kellererin mukaan, maistossa olevan oluen humalat on saatu kyseisen herran plantaaseilta. Laitila siis jatkaa tuoreen humalan metsästystä, edellinen FR3SH olut oli oikein hyvä joten toiveikkain mielin tätä lähdetään narauttamaan auki.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto muodostui hyvin ja jäi utuisen höttöiseksi vaahdoksi oluen pinnalle. Hiukan samea olut oljen keltaisella värillään vaikuttaa kyllä kiintoisalta tapaukselta. Tuoksussa on selkeästi havaittavaa makeutta, sokeria ja hunajaa löytyy lusikallinen. Maltaat tuoksuvat hyvin puhtaasti viljaiselta, paahtoleipämäiseltäkin. Loppuun saadaan hiukan herkullista päärynääkin, tätä tuoksua yritin joskus itsekin saada irti siinä onnistumatta, perlellä voisi kokeilla.

Maku:
Maku on vähän sitruunanmehumaista meininkiä ja yllättikin alkuun sillä luulin että olisi ollut mallas voittoinen olut. Suutuntuma tuntuu alkuun hiukan kovalta ja jopa ohueltakin hiilihappojen takia mutta siihenkin tottuu. Katkeroita on sen verran reippaasti että puraisun tuntee! Vahvasti pihkainen ja havuinen katkero, sitruunan kuorella höystettynä. Jälkimaku on vallan pitkäkestoinen, mikä miellytti miestä. Oluen profiili on kuiva ja melkoisen hapankin. Kaikista näistä edellä mainituista elementeistä huolimatta, myös maltaat maistuvat alta hiukan keksimäisenä meininkinä.

Hyvä janon sammutus olut! Varsin uniikki on maku, en ainakaan muista äkkiseltä yhtään vastaavaa.

EBC: 9

EBU: 28

KV: 11,8

Maltaat: Pilsner, Caramel Pale

Humalat: Perle