Eräsmies - Vinkit - Pakkaseen valmistautuminen

Aloitetaan ajankohtaisella aiheella eli pakkaselta suojautumiselta. Aloitan aiheen verestämällä menneisyyden muistoja. Kaikkihan muistaa kun lapsena vanhemmat sulloivat naaman täyteen VITALISTA, valitettavasti sillä oli pakkasta vastaan päinvastainen vaikutus sillä ihon ja vitaliksen väliin pystyy helposti jäämään hikeä joka sitten jäätyy. Omalla kohdallani tästä on kokemusta punoittavista poskista jotka muistuttavat vielä tänäkin päivänä että vitalis on perseestä...väärin käytettynä, vitalishan tulisi laittaa poskiin n. puolituntia ennen ulos menoa että se ehtii imeytyä.

Armeijassa tuote kirottiin heti ja kaikkia kiellettiin sitä käyttämästä, tätä puoltaa puolustusvoimien tutkimus josta selvisi että paleltumia tuli eniten voiteiden ja rasvojen käyttäjillä kuin niillä jotka eivät niihin koskeneet. Keholla on omat konstinsa pitää pakkaset loitolla ja naamalle erittyvä tali on ihan hyödyllistäkin, ei tarvitse aina sitä naamaa clerasilillä hangata.

PALELTUMAN OIREET:

Paleltumavammoja on kahta tyyppiä. Tavallisin on paikallinen paleltuma, joka aiheutuu ruumiinosan altistuessa kylmälle ja paikallisen lämpötilan laskiessa niin alas, että kudoksissa alkaa tapahtua nesteen jäätymistä. Paleltuma-alueella on pistelyä, tunnottomuutta sekä värin muutoksia ja mahdollisesti rakkuloita. Paleltuneen alueen kokoa on usein vaikea arvioida ennen sen sulamista. Suuri osa paleltumiin liittyvästä kudostuhosta syntyy sulamisvaiheessa tulehdusreaktion seurauksena.
Suomen talvisissa oloissa paleltumat ovat melko yleisiä, erityisesti alle –20 asteen lämpötiloissa. Vaatteiden kostuminen ja tuuli lisäävät paleltuman syntymisriskiä. Samoin ääreisverenkiertoa muuttavat lääkkeet (esim. beetasalpaaja), tupakointi ja sairaudet, kuten valtimoahtaumat, voivat herkistää paleltumille.

(Lähde: Terveyskirjasto)

Kuulostaa varsin ikävältä mutta tuon yllä mainitun välttämiseksi tässä muutamia ohjeita joista voi halutessaan ottaa opiksi.

Pukeutuminen:

Pukeutuminen on kaiken A ja O, kerrospukeutuminen varsinkin. Henkilökohtaisesti voisin suositella merinovilla tuotteita, ne on hengittäviä, anti-bakteerisia, ja ennen kaikkea lämmittäviä, myös kosteana.

Yleistä:

Sellainen basic neuvo pukeutumiseen olosuhteista ja lämpötiloista riippumatta on että aluskerros kannattaa rakentaa kevyistä, hengittävistä ja kosteutta siirtävistä alusvaatteista. Materiaaleina keinokuidut, merinovilla ja näiden sekoitteet ovat loistavia.

Aluskerroksen päälle puetaan tilanteen niin vaatiessa yksi tai useampi välikerros. Välikerrosten idea on eristää ja auttaa kehoa lämmittämään itse itseään. Välikerrastoja on nykyään todella paljon, varmista että asusteet ovat hengittäviä ja kosteutta siirtäviä.

Kuorikerros voi olla vaikka toppapuku, tosin hengittämiseen kannattaa kiinnittää myös huomiota jos hikoilua on tiedossa. Päällinen kannattaa valita tilanteen mukaan, itse pyöräilen töihin joten tuulenpitävyys on todella olennainen asia ajomukavuuden kannalta.

Armeijassa opetettiin että "Pukeudu niin, että paikalla ollessa on vähän kylmä, tällöin liikkuessa ei tule hiki" Pidä siis mahdollisuuksien salliessa lähellä taukotakkia jos puuhastelussa tulee pidempi tauko.

Vaatteet:

Pään suojaaminen on muy importante! Pään kautta häviää yllättävän paljon lämpöä, puhumattakaan että aivojen jäätyminen ei ole mitenkään terveellistä muutenkaan. Hyvä päähine suojaa korvat, otsan, posket, tähän suosittelen wanhaa kunnon karvalakkia. Myös kaula ja niska kannattaa suojata hyvin kaulaliinalla, itse olen tässä vähän laiska mutta käytän takkia korkealla kauluksella

Karvalakki on parasta!

Takista kun tuli puhetta niin sitä hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan. Hupullinen takki on must, se lisää lämpöä ja suojaa tuulilta. Hyvä huppu seuraa pään liikkeitä ja on helppo säätää vaikka olisi millaiset tumput käsissä. Toisekseen takissa olisi hyvä olla hihoissa säädöt jotka estävät tuulen sekä lumen menemisen takin sisään. Nykyisin talvitakeissa on järjestään tuulisuojat vetoketjujen edessä tahi takana mutta kannattaa silti varmistaa että ne on olemassa, vetoketjujen yläpäässä olisi hyvä olla lippa ettei kovalla pakkasella huuli ota ja jäädy siihen kiinni. Tuulen pitävyys on talvitakissa aina ilmeinen plussa puoli.

Rukkaset ja kintaat ovat pakkasella paremmat kuin sormikkaat, itse huomaan tämän pyörällä päivittäin töihin ajaessa. Erillään olevat sormet jäätyvät huomattavasti helpommin kuin nipussa olevat. Tuulen pitävät nahkarukkaset on tähän mennessä olleet kaikkein parhaimmat mutta markkinoilta toki löytyy esimerkiksi pattereilla lämmitettäviä hansikkaita joskin ne ovat aika epämukavat raskaan paristokotelonsa takia.

Ihoa vasten on paras pukea pitkähihaiset ja -lahkeiset alusvaatteet, jotka on valmistettu villasta tai muusta hengittävästä materiaalista. Puuvilla on huono vaihtoehto niin alusvaatteissa kuin sukissa, ne nimittäin imevät kosteutta ja tällöin tulee kylmä todella helposti. Parhaan yhdistelmän löydät kokeilemalla, kosteuden siirtoa saa parannettua teknisillä vaatteilla ja niissä onkin tultu melkoisesti eteenpäin.

Kenkien tulisi olla riittävän isot, jotta jalkaan mahtuvat lämpimät sukat. Liian tiukaksi pakattuun kenkään ei jää ilmakerroksia ja tällöin hyväkin kenkä voi muuttua jäiseksi. Itselläni varpaat meinaa jäätyä vaikka olisi millaiset thermo saappaat joten jalkineisiin kannattaa panostaa ja mahdollisuuksien puitteessa myös testata ennen ostopäätöstä. Itse käytän vaihtelevasti neopreeni saappaita tai pilkkiessä Safari Thermoja -60c joissa piisaa pakkasen kestoa.

Jahti Jack neopreenisaapas -20c
Safari Thermo -60c

Lisävarusteet:

Äärimmäisiin kylmyyksiin voi harkita myös lämpöliivejä, lämmitettäviä hanskoja sekä elektronisia lämpöpohjallisia. Nämä artikkelit toimivat paristojen tahi akkujen avulla. En suosittelisi kuitenkaan rakentamaan asukokonaisuutta näiden varaan ettei virran loppuessa tule ikävä vilu, puhumattakaan useita lämpöpohjallisia testanneena että harvoin ne edes toimivat. Lisälämmitystä voi tarjota myös lämpöpussit mitkä toimivat kemiallisella reaktiolla, pussin sisältä rikotaan kapseli joka reagoi hapen tai aktivoivan aineen kanssa tuottaen lämpöä. Pussit yleensä kestävät lämpimänä 2-8 tuntia riippuen mallista, riskinä tietysti näissäkin että aineet ovat vanhentuneet ja tarpeen vaatiessa eivät sitten toimikaan.

Lämpöliivit jotka voi yhdistaa powerbankiin

Kertakäyttö lämmittimiä jaloille ja käsille

Vartalo:

Voiteet ja rasvat voisin kyllä jättää mieluummin suksien pohjaan kuin naamaan, pakkaselta suojautuminen tapahtuu kätevimmin vaatteilla. Nuff said.

Pakkasella kannattaa muistaa nesteytys, neste kuin neste käy kunhan se ei ole jääkylmää, kahvia tai viinaa joka haihduttaa nestettä ja tuo vain illuusion lämpimästä. Berhandilaiset viinatynnyreineen vuoristossa todennäköisesti tuovat paleltumiskuoleman nopeammin mutta ainakin kuolet onnellisempana. Myöskin syöminen kannattaa sillä se kiihdyttää aineenvaihduntaa ja ruumis tarvitsee energiaa lämmitykseen.

Liikkuminen on kaikista selkein lämmityksen muoto, hiihtämällä, hyppelemällä, kyykkyjä tekemällä tai mitä vain päähän pälkähtää, kunhan vain liikettä syntyy. 

Naamaa voi lämmittää käsillään ja sormia sekä varpaita kannattaa aktiivisesti pitää liikkeessä. Vartalossa lämpimin kohta on nivuset joten sinne vaan kädet reippaasti, tosin koirailla voi aiheuttaa sen että kivekset vetäytyy vatsaonteloon.

Ensiapu:

Jos nyt kaikesta huolimatta pakkanen pääsee paneskelemaan niin kylmettynyttä kohtaa ei saa missään nimessä hieroa. Omalla lämpimällä kädellä painelu tai muu lämmin vaate käy, sisätiloissa parhaiten toimii lämmin vesi jossa esimerksi varpaita liotellaan parikymmentä minuuttia. Sanomattakin selvää on että liian kuumaa vesi ei saa olla tai ihoon tulee pysyviä vaurioita. Tunnissa jos ei olo parane tai on tunnottomuutta tai suoranaista kipua niin ota yhteys lääkäriin.

Pyynikin - Winter Savulager 5%

Pyynikki pyöräytti kasan oluita markkinoille, 4 uuttuutta tuli yhtenäisin kuosin rytinällä kaupan hyllyille. Minäkin muiden blogaajien ohessa sain näytepaketin vaikka näiden piti tulla jo syyskuun alussa ja niiden piti alunperin olla kompensaatio pilaantuneiden oluiden bongaamisesta mitkä johtuivat sentrifugi ongelmista, oluen ongelmat totesi viimevuoden puolella useampikin ihminen. Nyt kaupoissa ei pitäisi flättiä olutta tulla vastaan ja saadaan nauttia tasaisesta pyynikin kyydistä.

Lager on armoa antamaton tyyli ja savun sotkeminen siihen on aina riski bussiness. Näinköhän on tasapainoinen olut hienolla savulla niin kuin etiketti lupaa vai yltiösavuinen makupommi. Maistossa siis Pyynikin sesonki olut: Winter lager - Hento savulager 5%

Ulkonäkö & Tuoksu:

Etiketti kertoo että hennosti savuinen ruokaolut, minun nenä taas kertoo että ihan överisti savustettu. Olueen saadaan sormen levyinen vaahto joka ei kestä sitten yhtään, sihisee kyllä siihen malliin että hapotusta tulen löytämään. Väriltään ihan kivan klassisen kultainen. Tuoksussa vahvasti turpeista savua ja muutapa siitä ei sitten löydykään. 

Maku:

Savuisuus huuhdeltiin pois rommilla.

Hento savuisuus on melkoinen aliarviointi, tämähän on vallan savuinen. Rungoltaan varsin kevyehkö ja hyvin hiilihapotettu. Maltaat ovat sellaisen kepeän keksiset mutta maku, se on kyllä jotain aivan uskomatonta. Tälläistä savuisuutta en ole nähnyt sitten Laphroaig viskin, mikä sivu huomautuksena on ihan hyvä viski. Maussa on hennosti makeutta ja vihanneksisuutta mutta savuisuus on se juttu, palvikinkku on makuna ehkä kuvaavin. Katkerointi on todella kepeä ja lähes olematon, Ibuksi veikkaisin sellaista 10.

Tämä turpeinen savuisuus tulee jakamaan ihmiset kahtia. Ei minusta järin balanssissa ole makumaailma mutta jos savuisuutta on lähdetty tavoittelemaan ajatuksella parempi överi kuin vajari niin siinä on kyllä onnistuttu.

Tästä sai kyllä hyvin herran pelkoa oman vehnäsavuoluen tekemiseen, jokanyt pulputtaa iloisesti käymisastiassa. Itsellä tosin etuna on pintahiivan makumaailma mutta humalointi on silti yhtä kevyttä kuin tässä lagerissa, lähdin siis varovaisella savulla liikenteeseen.

Mistä: Saatu panimolta

Maistila - Vallesmanni IPA 6,4%

Maistilaa taas kerran, panimo on osoittautunut vahvaksi tekijäksi pienpanimoiden joukossa ja hyviä oluita tulee kerta kerran perään. Ei ole hetkeen tullut IPA olutta maistettua joten tämä on ihan mukavaa vaihtelua linjaan. Oluen etiketistä tulee vahvasti muistoja afrikan tähden pelaamisesta ja sen voisikin kaivaa taas naftaliinista kun lapsetkin osaa jo säännöt ja malttavat keskittyä enemmän kuin 6 heittovuoroa.

Nimismies eli vallesmanni oli historiallinen luottamustoimi. Nimismies oli talonpoika, joka oli valittu pitäjän luottamusmieheksi. Myöhemmin nimismiehiksi kutsuttiin poliisitoimesta maaseudulla vastanneita virkamiehiä. Liekö tämä olut siis IPA-tyylin luottamusmies, mene ja maista.
"Land of hope..

Vallesmannissa yhdistyvät vanhan mantereen makuisat maltaat ja uuden maailman sitruksiset humalat. Se on oivallinen janonsammuttaja maita mittailessa ja läänejä läjätessä.

Parhaimmillaan kylmänä, pitkästä tuopista tai suoraan satulalaukusta poimitun pullon suusta hörppien.

And Glory.."

Ulkonäkö & Tuoksu:

Valitan kuppaista kuvaa, oli yö.

Vaahto oli oppikirjan mukainen kahden sormen korkuinen ja napakan oloinen, laskeutuessaan jättää pitsiä lasiin jääden hiukan stoutmaisesti oluen päälle. Väriltään tumman kuparinen ja kirkas. Tuoksussa hyvin hedelmää, mangoa, ananasta ja papaijaa. Hiukan kyllä jotain belgialaista hiivakantaa olisin tuoksuttelevani.

Maku:
Suutuntuma on keskipaksua kastia, oluen makeus on hyvällä tasolla katkeroihin nähden. Humaloinnin taso on todella hyvä, sanoisin että todella hyvä. Ei mene pelkäksi greippi ilotteluksi vaikka sitäkin on vaan pysyy hillittynä hedelmien leikkinä. Loppuvetoon saadaan hiukan havumaiset, raikasta ruohoa ja sitruunankuoriset jälkipoltot mutta katoavat suhteellisen nopeasti mikä melkeinpä pakottaa hörppäämään uudestaan. Maltaat on mukavan karamellisoidut ja paahteiset, mukaan lisätty vehnä pehmentää suutuntumaa ja parantaa myös alussa tutkittua vaahtoa.

Oivallinen IPA. Nappi suoritus mielestäni.

Krombacher - All In

[English under each finnish text]

Tässä blogi postauksessa keskitymme vain Krombacher panimon tuotteisiin. Tämä tuli mieleeni sillä rupesin jo valmistelemaan materiaalia 2019 pourfection kisaa varten. Tämähän on siis Krombacherin järjestämä kilpailu, missä pitää kaataa olutta mahdollisimman näyttävästi lasiin tahi muuhun mielenkiintoiseen astiaan. Voitin pourfection 2018 kilpailun ja kävin paikan päällä panimolla katsomassa tekemisen meininkiä ja mielenkiintoinen reissu se olikin, juttun voit lukea tästä. 

Valitettavasti sain kuulla että kiitos suomen keskiaikaisen lainsäädännön, ei suomi pysty osallistumaan vuoden 2019 pourfection kilpailuun. Ei anneta sen lannistaa vaan nautitaan silti oluista! Osa oluista löytyy myös suomesta (Pils, Weizen ja Dark) mutta Hell ja Kellerbier myydään suoraan kegistä eikä sitä seisotella kauppojen hyllyissä, plus se on myynnissä vain sesonkin aikana.

En ota vastuuta kielen oikeellisuudesta suomeksi tai englanniksi

[English]
In this blog post, we focus only on products from the Krombacher brewery. This came to my mind as I started to prepare material for the 2018 pourfection competition. This is the competition organized by Krombacher, where you have to pour beer as spectacularly on glass or other interesting container. I won the pourfection2018 contest and visited the brewery to see the work done and an interesting trip it was, you can read my trip to there from here! (finnish only)

Unfortunately I came to hear that thanks to the medieval legislation of Finland, we can not participate in the 2018 pourfection competition.  Don't let it get down to you, but still enjoy the beers! Some of the beers are also found in Finland (Pils, Weizen and Dark) but Hell and Kellerbier are sold directly from the keg and you can't find them on the shelfs on store, plus it is only sold during the season.

I don't take any responsibility of language neither finnish nor english.

Krombacher Hell 5%

Ulkonäkö & Tuoksu:

Todella kirkas olut joka kuplii lasissa virkistävän oloisesti, väriltään oljenkeltainen. Ihan napakan vaahdon tekee suojelemaan aromeja. Tuoksu on maltainen ja makea, hunajainenkin jopa. Humalat eivät ole pääosassa vaan tulevat kukkaisen täydentävinä perässä.

Maku:
Suutuntuma on yllättävänkin paksu ja rasvainen, tuntuu että maltaat ovat luovuttaneet koko täyteläisen itsensä ja ohuudesta ei ole tietoakaan. Hiilihapotus on kohtuullisen korkealla tehden tästä raikkaan ja helposti juotavan, hiilihapotus ei tärvele ollenkaan runsasta runkoa. Maltaiden makeus on esillä, mutta ei äitelän makeana sillä yrttinen humalointi leikkaa nopeasti liian äitelyyden.

Oivallinen hanaolut, on hiottu kyllä tappiinsa juotavuus.

Appearance & Scent:

 A really bright beer that bubbles in the glass refreshingly, with a straw-yellow color. Quite sturdy foam that keeps aroma on safe. The aroma is malty and sweet, even honeyed. The hops are not in the lead but they come in as a floral aftershock. 

Taste:

The mouthfeel is surprisingly thick and greasy, it feels that the malt have shed all their full-bodied self and the thinness is not known in this beer. Carbonisation is reasonably high, making this fresh and easy to drink, carbonation does not disturb at all a rich body as you would think. The sweetness of the malt is on display, bui it's not overly sweet because herbal hopping quickly cuts most of it. Exquisite beer on tab, this is honed to the max.

Krombacher Dark 4,7%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto on tuuhea, korkea ja paksuhko.

Väriltään yllättäen nimensä mukaisesti musta. Tuoksussa on

maltaista ja makeaa meininkiä, paahteisuutta ja pähkinöitä. Odotin värinsä puolesta enemmän palaneisuutta mutta ei, joskus ulkonäkö ei kerro kaikkea. Tässä makeutta tuo tuoksuun myös hedelmäisyys jonka alta paljastuu hiukan hiivaa.

Maku:

Tässä on hiukan liian kevyt suutuntuma ja vahvasti hiilihappoja. Ensimmäinen maku oli rautainen metallisuus ja tämä ei ole hyvä ominaisuus koskaan. Maltaat ovat esillä sellaisena karamellisen imelänä liemenä, kuin vierrettä konsanaan. Maltaista irtoaa hiukan paahteisuutta, nokea ja hiuksen hienosti suklaata. Kuivakka olut kevyellä humaloinnilla sekä hienoisella happamuudellakin.

Olut joka on tehty liian helpoksi, ei kerrassaan mitään luonnetta vaikka teknisesti ihan onnistunut.

Appearance & Scent:

The foam is dense, high and thick. Like the name says, this is black, suprise! The scent is malt and sweet stuff, roastiness and nuts. I was waiting for more palate for color, but not, sometimes the appearance does not tell me everything. 

Sweetness is overly highlighted because of fruity notes, there is some yeast under the fruitmix.

Taste:

This one has a little too light mouthfeel and strong carbonation. The first taste was iron metallic and this is not a good feature ever. The malts are presented caramel like sweetness, kinda like wort. From the malti find a little bit of roast, smug and chocolates. Dry beer with light hops and little sourness. Beer that has been made too easy, not a bit of a character, even though technically quite successful.

Krombacher  Weizen 5,3%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto muodostuu korkeaksi kermaisaksi pilariksi ja viipyilee lasissa pitkään pitäen kaikki maukkaan tuoksut sisällään. Olut on hiukan samea ja kultaisen oljenkorren värinen. Olut tuoksuu hedelmäiselle ja hiukan happamalle, banaania on niin kuin kuuluu ollakin.

Maku:
Suutuntuma on keskipaksua kastia ja sopivasti hiilihapotettu. olut on raikas ja maitohappoinen sanoisinko. Runko tuntuu mukavan paksulta suussa mutta ollen kuitenkin virkistävä, tuo hapokkuus on todella hyvä piirre tässä. Banaanisuus on niin vahva että se löytyy jopa mausta. Humalointi on sitrusta ja kevyttä yrttisyyttä. Maltaiden maku on hyvässä tasapainossa oluessa. Varsin juotava weizen.

Appearance & Scent: 

Foam is formed as a high-strength pillar and lingers in the glass for a long time, keeping all the tasty scents inside. The beer is slightly cloydy and color is golden straws.  Beer smells fruity and somewhat acidic, banana is there like it should.

Taste:

The mouthfeel is medium thick with chalk and suitably carbonated. The beer is fresh and lactic acid if i may say. The body feels comfortable thick in mouth but being refreshing too, that acidity is a really good feature here. Banana is so strong that it can even be found in the flavor. Hops are mostly citrus and light touch of herbs. Malty taste with hops is well balanced in beer. Quite drinkable weizen.

Krombacher Kellerbier 5,1%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Runsas ja kermainen vaahto joka on tullut jäädäkseen. Väriltään oljen keltainen, samea olut joka

kuplii laiskasti lasissa. Tuoksussa välittyy hunaja, kukat sekä keksinen mallaspohja. Aromihumalointi on yllättävän raikas vaikka nimi antoi olettaa sellaista kellarin tunkkaista meininkiä.

Maku:
Kovin on maanläheinen maku, keksinen ja kuivakan valkoviinin ominaisuudet omaava olut. Humalointi on tehty saksalaiseen tyyliin yrttiseksi ja hiukan pippuriseksi. Muutenkin mausteisuuden suutakuivatta ominaisuus on vahvasti läsnä ja se sopii hyvin muutenkin kuivan meiningin kaveriksi. Olut on hiukan makeakin ja vähän karhea, aavistus metallisuutta on maistettavissa taustalla. Katkeroinnin ovat keskivahva ja toimivat hyvin tälläisellä leipäisen ja hedelmäisyyden välillä leikkitelevässä oluessa.

Appearance & Scent:

 A rich and creamy foam that has come to stay. Color is straw like and beer is hazy and bubbles lazily in class. On aroma there is honey, flowers and lightly roasted malt. Aroma hops are suprisingly fresh even though kellerbier name gives idea that beer would be little dusty and old.

Taste:

Hard is the earthy taste,i can say. Taste is biscuit and dry white wine. Hopping is done in German style with herbs and a little bit peppery. In addition, the spicy flavor feature is strongly present and is well suited for this dry beer. Beer is a bit sweet and a bit rough, the hint of metal is in the background but not too bad. The bitterness is medium-strength and well balanced in this kind of beer that is playing between bread and fruitiness.

Krombacher Pils 4,8%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto on yllättävän korkea, tuuhea ja pitkä kestoinen, on kyllä hyvin kasattu tapaus. Tuoksussa on hunajaista makeutta ja maltaiden vaalea paahteisuuskin löytyy. Muuten oikein hyvän tuoksuinen tapaus ja olen löytävinäni myös kukkasia ja ruohoa. Väriltään klassisen kullan keltainen.

Maku:
Makuhan on todella maltainen sekä yrttinen, sanoisin että todella klassinen saksalainen pils. Yrttisyydessä on mukana myös muutakin mausteita, muskottia ja neilikkaa. Suutuntuma on keskipaksua ja hiilihapot ovat raikkaat. Ihan maukas perus keppana tämä on. Katkerointi on ryhdikästä ja suuta kuivattavaa, toimiva olut oktoberfest kolpakkoon.

Appearance & Scent:

Foam is surprisingly high and long lasting, it is a well crafted case. The fragrance has honey sweetness and mild blossom of malt. Otherwise, a very good-smelling case and I will also find flowers and grass. Color is  gold in classical way.

Taste: 

Taste is really malty as well as herbal, I could say it's really classic German pils. Herbs also include other spices, muskots and carnations. The mouthfeel is moderate and the carbonated acids are fresh. This is a tasty basic beer with no tricks on sleeve. Bitterness good and mouth-drying, effective beer for the Oktoberfest.

Krombacher Pils Non-Alcoholic 0%

Ulkonäkö & Tuoksu:

Mahtavan iso ja tuuhea vaahto, ei eroa holillisista yhtään. Väriltään hailakan olkinen ja kirkas.
Tuoksuu makealta kaikin puolin, hiukan kukkasilta ja vähän metalliselta, keksisyyttä lopussa.

Maku:
Suutuntuma kevyt ja raikas. Maltainen olut ja sen profiili on makean karamellinen. Katkerot on kepeä mutta purevat silti riittävästi yrteillään ja greipillä samalla peittäen liian makeuden. Maukas holiton ja oivallinen lisä ruokapöytään.

Appearance & Scent:

A really big and dense foam, no difference in size compared to alcholic version. Vibrant and bright in color.
It smells sweet all over, with a little blossoms and a little metallic, at the end there little biscuits.

Taste:
Mouthfeel is light and fresh. Malty beer and it's profile is sweet caramel. The bitterness bites good enough with herbs and grapes while covering too much sweetness. Tasty beer with no alcohol and excellent addition to the dining table.

Tornion Panimo - Lapland Red Ale 5,2% - Gluteeniton

Torniosta tulee uutta vahvistusta gluteeinitomien oluiden rintamalle. Loppuunsa markkinoilla ei kauheasti ole gluteenittomia oluita vaikka entsyymeillä niitä saa suhteellisen vaivatta tehtyäkin. Tätä tietysti selittää ihan puhtaasti hinta, entsyymi ei ole halpaa ja tutkimuksiakin on tehtävä. Tätä entsyymiä löytyy muunmuassa lappo.fi valikoimista Clarity Ferm nimellä jos kotioluen harrastajat haluaa leikkiä ystävien vatsoilla sekä suolilla. Gluteenittomilla oluilla panimoiden ei parane tosin leikkiä vaan tuotteet on testattava ulkoisella labralla kahdesti vuoteen eikä haittaa ole omistakaan tutkimuksista siinä välissä.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto on yllätävänkin napakka ja kermaisa. Väriltään kauniin punertava niin kuin nimikin kertoo. Tuoksu on melkoisen viljainen ja karamelli maltaiden tuoksu hiukan erottuu joukosta. Hiukan hedelmäinen tuoksu taustalla mutta mallas se vaan voittaa. Hienosti hunajaisuutta loppuun menessä.


Maku:
Suutuntuma on keskitäyteläinen, pehmeäkin jopa. Valitettettavasti hiukan vetisyyttä on ilmassa ja veikkaisinkin että on haettu sellaista koko kansan helppoa juotavuutta. Maltaisuus on vahvasti paahteinen, sokeria ja mystisesti se metallisuus taas jostain puskee, tai sitten humaloissa on todella rautaiset yrtti vibat. Katkerointi on miellyttävän kevyesti tehty, liiallinen humalointi peittäisi herkän mallaspohjan alleen.

Guinnessin entinen panimomestari James Huey taisi tätä olutta käydä sohlaamassa, liekö tämä nyt tyylinäyte sieltä suunnalta. Helposti juotava alehan tämä on mutta hiukan ontuu toteutuksessa mutta ei häiritsevästi.
Mistä: Saatu Tornion panimolta, muutoin kautta maan melkein mistä vain.

Stone's - Ginger Joe's

Sain maahantuoja Soleralta testiin Ginger joe tuoteperheen. Oluthan ginger beer ei ole vaan kyse on limonadeista, inkiväärijuoma tahi viini olisi suomennettuna lähin kuvaava termi. Vaikka tämä "olut" myynnissä olut hyllyllä niin viljaa tässä ei ole, hedelmäviinipohjainen juomasekoitus siis johon lorautettu viinaa.

"Legenda kertoo, kun Joe keitteli ensimmäisen inkivääriviininsä ja maistoi tuotostaan, maku oli sen verran kipakka, että se poltti Joen viiksien tupsut! Legendan muistoksi Joen liekehtivät viikset on ikuistettu myös Ginger Joe –pullon etikettiin."

Tsup! Sokka irti ja ääntä kohti.

Ginger Joe 4%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Oljen keltainen ja vahvasti lasissa kuplahteleva kuplajuoma. Vaahto oli nopeasti muodostuva ja nopeasti katoava. Tuoksuu todella imellälle ja myös inkiväärille niin kuin kuuluukin. Mehuisan
rypäleinen tuoksu.

Maku:
Vahvasti hiilihapotettu ja melkoisen makeakin juoma. Sokeripitoisuus on merkittävä ja makeutusaineiden lisäämisen huomaa, nyt puhutaan sellaisesta rypälesokerimaisesta mausta. Meininki on vähän sama kuin aspartaamin kanssa jos sitä on johonkin lisätty, sen vain huomaa.  Suositellaan nautittavaksi jäiden kanssa mikä on ihan hyvä vinkki, imelyyttä saadaan näin lantrattua. Vähän tulee sellainen samanalainen maku muisto kuin pommackia joisi, rypäleitä ja omenaa piisaa. Inkivääri tulee lopussa vähän kuin yllättäin sellaisena hienovaraisena polttavuutena, se muuten jatkuu melkoisen aikaa.

Limppari aikuiseen makuun, voi yllättää makeudellaan.

Ginger Joe 6,5% - Extra Ginger Flavor

Ulkonäkö & Tuoksu:
Puhdas copy paste edellisestä: Oljen keltainen ja vahvasti lasissa kuplahteleva kuplajuoma. Vaahto oli nopeasti muodostuva ja nopeasti katoava. Tuoksuu todella imellälle ja myös inkiväärille niin kuin
kuuluukin. Mehuisan rypäleinen tuoksu...joskin hieman maltillisempi kuin edellisessä,  sen on korvannut inkiväärinen pistävyys.

Maku:
Vahvasti hiilihapotettu on tämäkin ja vallan makea myös. Makeus ei ole aivan niin yliampuvaa kuin originalissa mutta juoma ei juurikaan vie janoa vaan lisää sitä. Inkivääriys on intensiivisistä, johtuen siitä että tässä on inkivääriä ihan naturellina että lisättynä aromina. Liian polttava ei juoma vieläkään ole vaikka selkeästi sitä onkin enemmän kuin original joessa. Näkisin että sitä on lisätty sen verran että alkoholi jota on nyt 6,5% peittyy alleen, niin kuin tekeekin.

Makea inkivääri juoma jota voisi kuvitella nauttivansa pienessä flunssassa.

Ginger Joe - Ginger beer with a hint of pear 4%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Väritys on ottanut askeleen aavistuksen tummempaan suuntaan. Vaahto on hiukan kestävämpi ja jää
eräänlaiseksi kalvoksi juoman pinnalle.  Tuoksussa on selkeästi päärynää, aika tasaisesti painivat inkiväärin kanssa. Miellyttävä kokonaisuus so far.

Maku:
Ehkäpä vähiten makea näistä maistetuista, hiukan hapan päärynä tasoittaa mukavasti imelyyttää ja inkiväärikin jää hiimailemaan taustalle. Hint of pear on ehkä väärin ilmaistu koska tässä on päärynää jossa on hiukan inkivääriä, loppussa ei tule lainkaan samanlaista poltetta kuin edellisissä.

Tämä on näistä kaikista miellyttävin kokonaisuus, hyvässä balansissa kaikki eikä mikään tule toisen yli.

Ginger Joe - Non alcohol.

Tämän jätän nyt vähän tyngäksi ettei mene turhan paljon toistoksi. Alkoholiton inkivääri joe on
varsin samaa maata alkoholillisen version kanssa, pois lukien alkoholin maku. Hienoisesti myös makeutta on mielestäni säädetty alaspäin. Lopussa tulee jotain vahvasti rypälesokerimaista imelyyttää jonka katkaisemisessa alkoholilla olisi voinut tällä kertaa olla paikkansa.

Tuumailut:

Melkoista sokeripommia Ginger joe tarjoilee ja saakin olla melkoinen velho jos kaikki 4 edellä mainittua kerralla tempaisee, voi olla sellainen sokeripärinä että oksat pois. Ginger joet ovat ihan mukavia kesäisten juhlien piristäjä esimerkiksi häät ja sen sellaiset, miksei myös boolin pohjanakin.

Downsideä on sitten se että juomissa on melkoinen kasa E-koodeja. Nykyisin ei enää hysterisoida E-koodeista niin kuin jokunen vuosi takaperin, kuitenkin ihan arkisetkin aineet voidaan merkitä E-koodeilla. Ginger Joeissa on vaikka ja mitä, tässä on vähän avattuna niiden koodien merkitystä.

E955: Sukraloosi, keinotekoinen makeutusaine. Valmistetaan kemiallisesti sakkaroosista liittämällä siihen klooria. Noin 500-600 kertaa sokeria makeampaa.
E330: Sitruunahappo. Happamuudensäätöaineita, jotka vahvistavat hapettumisenestoaineiden vaikutusta. 

E999: Kvillajauute. Valmistetaan Quillaia saponaria -puun kuoresta. Vaahdotusaine juomissa.
E150d: Ammoniumsulfiittimenetelmän sokerikulööri, valmistetaan sokeria kuumentamalla. Prosessissa voidaan lisätä eri aineita, esimerkiksi rikkidioksidia tai sulfiitteja (ammoniumsulfiittimenetelmä). Eniten käytettyjä elintarvikevärejä.
E202: Kaliumsorbaatti, säilöntäaine. Valmistetaan kemiallisesti. Sorbiinihapon suola, mikä on tehokas hiivoja, homeita ja eräitä bakteereja vastaan erityisesti happamissa ja lievästi happamissa elintarvikkeissa.

Mistä: Saatu Soleralta, löytyy kyllä yleisesti vähän kaikkialta.