Uutta olutta alkoholittomien rintamalle, nyt on selvästi ollut kysyntää holittomille ipoille kun näitä nyt alkaa puskea kuin sieniä sateella. On siinä kyllä järkeäkin, sillä yleensä alkoholittomista tulee aika imeliä tapauksia ja nyt humalien katkeruus peittää moisen ominaisuuden alleen. Valitettavasti IPA:n runko ei kyllä alkoholittomana ole juurikaan edukseen mutta annetaan kuitenkin oluelle mahdollisuus, eiks je?
Ulkonäkö & tuoksu:
Väriltään likaisen ruskea ja hiukan sameakin. Tuoksuu taasen yllättävänkin voimakkaasti humalille. Tuoksu on parfyymimainen, hedelmää ja ruis tulee jotenkin eineslihapullana esille. Vaahtoa nyt ei juurikaan aikaiseksi saatu eikä se alkoholittomalle ole mitenkään poikkeuksellista.
Maku:
Makuhan on sitten kepeän vetinen. Tämä selittyy ihan puhtaasti sillä että maltaita ei ole saanut paljoa käyttää jo tyylinsäkin puolesta. Hiilihappoja on runsaasti ja niillä nousee kyllä humalat ihan kivan raikkaasti suuhun, niiden maku vain olisi voinut olla enemmän sitä tuttua ja turvallista sitruunaa kuin havumetsää. Humalien kuivuus yhdistettynä rukiin kuivakkaan profiiliin on ihan hyvä yhtälö. Sitrusta on aavistus lopussa muistona mutta ei kanna kovinkaan kauas.
Jokin palautusolut voisi ollakin ja arvostan sitä että suomalaista ruista otetaan mukaan vaikka aika kuivakka se maultaan onkin. Yksi ikävistä heikkouksista on tuo kylmän pierun tuoksu, mikä tulee joka hörppäyksellä.
Nautittu: 3.10.18
Parasta ennen: 17.11.19
EBC: 26
EBU: 45
Maltaat: Pale ale, Vehnä, Munchener, Vienna, Caramel, Ruis
Humalat: Cascade, Citra, Centennial
Mistä: Saatu panimolta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti