28. lokakuuta 2018

Saimaa brewing Co.- Yakima valley double hopped APA 4,5%

Cryo-Dry-Hopped eli suoraan käännettynä pakastekuivattua humalaa. Valmistuksessa päästään aivan erilaiseen kirkkauteen ja humalan makua saadaan paremmin irti ilman että tulee kasvimaisia makuja mukaan. Överin ruohoisuuden pitäisi myös vähentyä mikä on toisinaan riskinä rankassa kuivahumaloinnissa. Humalat tulevat tuolta etiketin nimessäkin mainitusta Yakima Valleystä.

Ulkonäkö & tuoksu:
Nyt on tuoksussa topakasti hedelmää, eksoottista linjaa selkeästi mangon ja ananaksen voimin. Vaahto oli niukahko mutta sitäkin pitsikkäämpi. Väri puolestaan on kauniin kirkkaan kuparinen ja tekee oikeutta tuoksulle, jossa on kuparisen värin mukana tullutta makeutta. Oikein onnistunut on aromihumalointi, väittäisin että saimaan parhaimpia humalointeja.


Maku:
Rapsakan raikasta, ihanaa. Lähes jääkylmänä nautittu olut on todella muikean makuista. Hiilihappoja on runsaasti ja humalointi läpsää naamalle greippisen olemuksensa koko voimallaan. Hienoisesti makea hedelmäisyys kantaa maussa todella pitkälle ja loppua kohden sitruunan kuoren maku lisääntyy. Itse jälkimaku on pitkäkestoista greippiä hienoisella ruoholla. Runko itsessään on aavistuksen liian kevyt humalointiin nähden mutta muuten tarjoilee ihan hyvän kattauksen.

Hyvä APA maukkaalla humaloinnilla.

Mistä: Saatu panimolta.
Nautittu: 29.9.2018
Parasta ennen: 14.11.19
EBU: 40
EBC: 20
Kuivahumalat: Cryo-Citra ja Cryo-Mosaic
Humalat: Columbus, Citra, Mosaic
Maltaat: Pale Ale, Munich, Honey & Caramel

25. lokakuuta 2018

Olvi - Jouluolut 5%

Olvi lähetti näytteen uudistetusta jouluoluestaan, vanhasta 4,7% vahvuudesta noustiin yllättävästi "vain" 5% asti. Tummalle oluelle olisin antanut kyllä kaikki paukut käyttöön ettei jää turhan vaisuksi mallasrunko. Hämmentävästi sain eri informaatiot spekseistä saatekirjeessä kuin mitä olvin omilla
sivuilla.

Ulkonäkö & tuoksu
Vaahto aloitti mahtipontisesti mutta lässähti alle minuutissa vaikka kaadoin aika reippaasti. Kirkkaan mahonkinen väritys kyllä näyttää herkulliselta ja tuoksukaan ei ole ollenkaan pöllömpi. Maltaiden makea tuoksu saapuu paahteisen sokerisena sekä hiukan hedelmäisenäkin. Maltaista tulee jotenkin munchener tyyppinen tuoksu.

Maku:
Kovin on muchener tyyppinen makukin vaan iskipä kovaa metallisuus ja pihka, yllättävänkin kovasti. Oluen suutuntuma on kevyehkö ja humalointi on kohtuullisen voimakas runkoon nähden, humalointi on melkoisen kitkerää, pihkaista, havuista, puista ja niin edelleen. Kovin on maanläheisiä makuja valittu jouluolueen, onneksi maltaiden makeus vähän pistää kampoihin mutta kyllä tuo humalointi dominoi pahemman kerran.

Rasvaisen ruoan kaverina voi mennäkin, yksinään aika katkera tapaus. Vaikka havuista pidänkin, niin tässä tulee vähän yksi yskänlääke mieleen missä oli samaa makua. Mainitakoon vielä että jouluoluet ovat mielestäni hömpötystä.

Saatekirje sanoi infoksi nämä:
EBC: 80
EBU: 28
Kantavierre: 11,6%

Olvin omat tuotesivut taasen nämä:
EBC: 60
EBU: 32
Kantavierre: 12,5%

13. lokakuuta 2018

Saimaa Brewing Co. - American IPA 6%

Toiseksi viimeinen olut saimaan lähettämästä näytelaatikosta. Tämä ei ole mikään uutuustuote vaan paranneltu versio entisestä samalla nimellä kulkevasta oluesta. Se on kyllä hyvä että on lähdetty parantelemaan eikä jämähdetä vanhaan muottiin. Rohkein veto tässä on se että oluesta on tehty 6% eli markettiin tätä ei kyllä saa.


Ulkonäkö & tuoksu
Vaahto on tuuhea ja yllätävänkin sitkeä luonteeltaan. Olut on hiukan samea ja likaisen ruskea, jollain mittarilla oranssiin vivahtava. Tuoksussa on vahvasti hedelmää ja sitrusta, maltaiden karamellisuus moikkaa ujosti taustalta. Ei juurikaan säväytä, hyvin helpolla perus meiningillä mennään

Maku:
Maku on pihkaista, yrttistä ja hiukan kitkerääkin. Hiilihappoja on runsaasti ja maun profiili on makeahko, mallaspohjaan on jäänyt vielä hiukan käyttämättömiä sokereita koska olut ei ole kauhean kuiva vaikka prosentit ovatkin 6%. Hedelmäisyyttä on mutta yrttisyys tunkee rinnalle niin vahvana että tekee tästä hiukan tunkkaisen.  Jälkimaku on viipyilevan mehukas, myös yrttinenkin mikä hiukan tahtoo itsellä tökkiä.

Ainakaan vetisyydestä ei voi moittia sillä se jää kyllä humalien profiilin alle niin paljon että sitä ei kerkeä pohtimaan.

Maltaat: Pale ale, Vehnä
Humalat: Columbus, Cascade ja Mosaic
EBC: 12
EBU: 42
Mistä: Saatu panimolta

12. lokakuuta 2018

Saimaa brewing Co. - Valkiajärvi jouluolut 4,5%

Joulu tulla jolkottaa, sen huomaa vääjäämättä kauppojen tunkiessa ihmisille krääsää hyllyt täyteen. Krääsän mukana tulee myös välillä ihan hyviäkin juttuja esim. olutjoulukalenterit on ottaneet tuulta alleen vähän joka paikassa. Onneksi kalenterit ei ole täynnä pelkkää jouluolutta, saattaisi tummat oluet tulla jo korvista jouluaattona. Anyway jatketaan joulun odotusta korkkaamalla Saimaa Brewing Co:n Valkiajärvi jouluolut.


Ulkonäkö & Tuoksu
Vaahto oli nopeasti katoilevaa sorttia ja hiukan vaalean ruskea. Olut on brunette kirkkain silmin. Tuoksu on makeahkon paahteinen, mukana luumuja sekä rusinaa. Mallaspohjainen tuoksuhan tämä eikä mitään kanelia ole lähdetty sekaan laittamaan.

Maku:
Makea olut mutta jotain metallista tunkee sotkemaan tuota makua. Rusinaista menoa kyllä saadaan mutta sitä on niin runsaasti että maltaan paahteisuus katoaa hiukan sinne alle, se kuitenkin putkahtaa hienoisena karamellisuutena. Hiilihapot on kohdallaan kun antaa oluen vähän seisoa, suutuntuma on hyvin pehmeä kun olut saa rauhoittua. Humalointi on maltillinen ja yllättävänkin profiiliton, katkeroita kuitenkin on, pippurisia malliltaan.

Jouluoluista en ole ennenkään välittänyt ja en oikein nytkään. En väittä etteikö tämä menisi jouluna pöytäoluena kotikaljan asemasta, eiku vaan tonkallinen pöytään.

Mistä: Saatu panimolta.
Kuvaustausta: Puustikki

9. lokakuuta 2018

Saimaa Brewing Co - Utah Rye IPA 0,3%

Uutta olutta alkoholittomien rintamalle, nyt on selvästi ollut kysyntää holittomille ipoille kun näitä nyt alkaa puskea kuin sieniä sateella. On siinä kyllä järkeäkin, sillä yleensä alkoholittomista tulee aika imeliä tapauksia ja nyt humalien katkeruus peittää moisen ominaisuuden alleen. Valitettavasti IPA:n runko ei kyllä alkoholittomana ole juurikaan edukseen mutta annetaan kuitenkin oluelle mahdollisuus, eiks je?

Ulkonäkö & tuoksu:
Väriltään likaisen ruskea ja hiukan sameakin. Tuoksuu taasen yllättävänkin voimakkaasti humalille. Tuoksu on parfyymimainen, hedelmää ja ruis tulee jotenkin eineslihapullana esille. Vaahtoa nyt ei juurikaan aikaiseksi saatu eikä se alkoholittomalle ole mitenkään poikkeuksellista.

Maku:
Makuhan on sitten kepeän vetinen. Tämä selittyy ihan puhtaasti sillä että maltaita ei ole saanut paljoa käyttää jo tyylinsäkin puolesta.  Hiilihappoja on runsaasti ja niillä nousee kyllä humalat ihan kivan raikkaasti suuhun, niiden maku vain olisi voinut olla enemmän sitä tuttua ja turvallista sitruunaa kuin havumetsää. Humalien kuivuus yhdistettynä rukiin kuivakkaan profiiliin on ihan hyvä yhtälö. Sitrusta on aavistus lopussa muistona mutta ei kanna kovinkaan kauas.

Jokin palautusolut voisi ollakin ja arvostan sitä että suomalaista ruista otetaan mukaan vaikka aika kuivakka se maultaan onkin. Yksi ikävistä heikkouksista on tuo kylmän pierun tuoksu, mikä tulee joka hörppäyksellä.

Nautittu: 3.10.18
Parasta ennen: 17.11.19
EBC: 26
EBU: 45
Maltaat: Pale ale, Vehnä, Munchener, Vienna, Caramel, Ruis
Humalat: Cascade, Citra, Centennial
Mistä: Saatu panimolta

5. lokakuuta 2018

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas - Tuomas Hopfenweizen 5,5%

Laitila lähetti Hopfenweizenin joka on tehty yhteistyössä vuoden 2017 Hyvän Tuomaan Mikko Salmen kanssa. Mikkohan on oluenpanija, olutkirjailija sekä olutkouluttaja. Onpahan ensimmäinen vahvasti humaloitu vehnäolut itselle ja ehkä eniten yllätti että tästä on yritetty lanseerata talviolutta.

Maistoin oluen hiivalla että ilman.

Ulkonäkö & tuoksu:
Vaahto oli aika niukka vaikka suht reippaasti kaadoinkin, hiivat jätin pulloon tällä kertaa. Tuokussa
hiiva on kaikista selkein elementti ja hyvänä kakkosena tulee banaani. Muitakin eksoottisia hedelmia vilahtaa ja tuoksussa on vihreitä viboja. Väritykseltään keltainen, jopa oranssiin vivahtava.

Maku:
Ennen hiivoja:
Hiilihappoja on runsaasti niin kuin asiaan kuuluu. Vehnäoluen raikkaus hiukan kärsii kitkerästä humaloinnista. Vehnämaltaat tuo kuivaa vetoa runkoon joka muuten tuntuu kohtalaisen pehmeältä. En pääse yli tästä humalan mausta joka jää kitalakeen ja kurkkuun, ei ole mielestäni miellyttävä yrttisyys jota haluaisin nähdä vehnäoluessa. Humalointi on katkeran havuinen, yrttinen ja kitkerän maitimainen maku valoittaa eniten tilaa.

Jälkeen hiivojen:
Muuten sama maku vaan humalien överimmät kitkeröt tasoittuvat hiivan pehmeyden alle. Edelleenkin aika tuhtia kamaa meikän vehnäolut makuun. Joku erikoisuuksien tavoittelija hipsteri saattaa tästä jotain kiksejä saadakin vaan taidanpa itse pysyä vielä ihan perinteisissä. Hyvän tuomaan meriiteistä huolimatta olut maistuu vähän sellaiselta kotipanimon tuotokselta.

EBC: 21
EBU: 28
Kantavierre: 13,6%
Maltaat: Cookie, Pilsner, Golden ale, Caramel.
Humalat: Aramis, Galaxy, Opal
Nautittu: 5.10.2018
Parasta ennen: 2.5.2019
Mistä: Saatu panimolta

3. lokakuuta 2018

Saimaa Brewing Co - California IPA 5,5%

Saimaa tupsautti tuoda paketillisen olutta, mistä paljastui kasallinen tuunattuja oluita ja uutuuksia. Laatikossa kummitteli jo jouluolutkin vaan en siihen vielä tarraudu. Otetaan maistoon IPA sillä ne pitää juoda heti tuoreeltaan pois eikä vasta 2 vuoden päästä pakkaamisesta...vai mitä Alko? Maistossa siis Brewer's Special California IPA johon on tökätty viittä eri humalaa katkerointiin ja kuivahumointi on tehty pelkästään Mosaicilla.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto on yhden sormen levyinen, tiivis ja kermainen. Olut on Väriltään vaalean ruskea ja olemukseltaan kirkas. Tuoksussa tuttuun tapaan eksoottisia hedelmiä, greippi valloittaa tilaa aina vain enemmän. Hiuksen hieno leipäisyys loppuvedossa.

Maku:
Hiilihapotettu kepeäksi, mallaspohja on myöskin sitä. Aavistus makeutta jää suuhun kuivattavan humaloinnin jälkeen. Humalainen kanttoristi soittaa C-mollissa Columbuksen, Cascaden, Citran ja Chinookin voimalla, profiili on ruohoinen, ja vahvasti havuinen. Tämä tekee tästä hiukan jäykkää juotavaa. Jälkimakuun on greippi tykitystä pihkaisuuden peitellessä lopuksi greipin hautaansa, pihkaisuus pitää muistopuhettaan yllättävänkin kauan,

EBU: 44
EBC: 12
Maltaat: Pale ale, Caramel, Vehnä
Humalat: Columbus, Cascade, Citra, Chinook, Mosaic
Nautittu: 3.10.2018
Parasta Ennen: 07/12/19

Muuta: Tölkki on harvinaisen mitäänsanomattoman näköinen. Perus IPA ruokajuomaksi, muuten ei kauheasti säväytä vaikka ihan hyvin toteutettu onkin. Selkeästi kuitenkin parempi kuin aiempi versio, missä oli muuten parempi etiketti ;)