Sivut

9. toukokuuta 2018

Urthel Samaranth 11,5%

Ulkonäkö & Tuoksu
Pähkinäisen ruskea, hiukan sameakin olut. Vaahtoa suorastaan överisti mutta minkäs sille pois, ei
muuta ku kämmenen syrjällä enimmät lasista poijes, vaahto itsessään on kyllä hienon vaalean ruskea sävyltään. Rahoituttuaan vaahto jää vipyilemään kermaisena ja jättää pitsiverkoston jälkeensä.

Tuoksu taasen on jopa hiukan tympeä, viinan huuruinen kuin Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirjat jotka ohimennen mainittuna on muuten ihan hauskaa luettavaa. Viinaksisuuden seasta voi myös vaivatta löytää rusinaa ja tummia hedelmiä, valitettavasti myös metallisuutta.

Maku:
Makuhan on sitten todella makean maltainen, suorastaan imelän mämminen. Viina myöskin puskee vaivatta mukaan makumaailmaan mikä ei itseltä kauheasti pisteitä irrota. Voisivat ottaa muutamasta trappist oluesta mallia missä alkoholi osataan naamioida niin että se korkeintain vaan lämmittää mutta ei maistu. La Trappellahan nuo taitavat nykyään tuota panna, mutta se nyt ei mitään pelasta. Muuten maku on tasaisen pehmeää ja maussa on sellaista maustekakun meininkiä.

Alkoholin kun saisi suitsittua maussa niin tämähän olisi oikein kelpo olut, seuraavalla kerralla kun vastaan sattuu niin voisi koittaa väljähdyttää tahallaan jos se etanoli vaikka siinä haihtuisi.

Ratebeerissähän tämä on saanut huikeat 94/81, minulta saa sellaisen vahvan 8½

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti