Henkilökohtaisesti luulin että session ipan alkoholiraja pyörisi max 4%, tämä tieto perustui olutoppaan, wikipedian ja ratebeerin määritelmiin. Ilmeisesti jossain välin nimeäminen löystyi ja raja on nykyisin jossain 5,5% paikkeilla.
Mutta itse sessioniksi nimeämisen alkuperä on lähtenyt jo kauan aikaa sitten...
Session IPA on lähtöisin jostain toisen maailman sodan aikoihin kun brittiläisellä asetehtaalla annetiin lupa kitata olutta työn ohessa, tällöin prosentin piti olla pieni että ei mennyt homma liian iloiseksi. Yleensä tämä olut tyypin prosentit ei kauheasti ylitäneet 3-4% rajaa
Session IPA on lähtöisin jostain toisen maailman sodan aikoihin kun brittiläisellä asetehtaalla annetiin lupa kitata olutta työn ohessa, tällöin prosentin piti olla pieni että ei mennyt homma liian iloiseksi. Yleensä tämä olut tyypin prosentit ei kauheasti ylitäneet 3-4% rajaa
Ratebeerissä onkin laitettu parhaat "Session IPA" järjestykseen ja muutama 5% sinne on kyllä eksynyt mutta taitaa olla aikojen muuttumista ja normiston löysyyttä sillä nykyisin yli 5% ylittävät listalle pääsevät. Listan voit tsekata tästä
Pyysin neuvoa ammattilaisilta ja Aniko Lehtinen ja Heikki Kähkönen antoi facebookin puolella mielipiteensä asiasta ja tulin siihen tulokseen että oma määritelmäni session sanasta on auttamattomasti wanhentunut ja ilmeisesti sessionin raja on muuttunut jonnekkin 5,5% paikkeille.
Mutta nyt itse asiaan eli oluen arvointiin.
Ulkonäkö & Tuoksu:
Tuuhea 3 sormen vaahto. Väri on hailakan keltainen sekä aavistuksen samea, kuplii lasissa iloisesti. Tuoksussa on hedelmää aika kivasti, sitruksia ja ananasta, hiukan yrttisyyttä. Tuoksua löytyy oikein mukavasti eikä sitä tarvitse kauheasti edes etsiä.
Tuuhea 3 sormen vaahto. Väri on hailakan keltainen sekä aavistuksen samea, kuplii lasissa iloisesti. Tuoksussa on hedelmää aika kivasti, sitruksia ja ananasta, hiukan yrttisyyttä. Tuoksua löytyy oikein mukavasti eikä sitä tarvitse kauheasti edes etsiä.
Maku:
Suutuntuman on sitten aika pehmeä, omaan makuun katkerot on suorastaan hellät. Yrttinen ja greippinen liitto jää kitalakeen kutkuttamaan. Hienoisesti makea mutta suuta kuivattava olut ja helppo IPA ilman sen kummempia ylläreitä. Monille voi olla vähän turhankin tanakat katkerot. Tahtoo olla sellainen humalapelletin raaka maku sekä tiukka havuisuus ja se meinaa suuhun jäädä, mutta onpahan vahvan makuinen IPA.
Suutuntuman on sitten aika pehmeä, omaan makuun katkerot on suorastaan hellät. Yrttinen ja greippinen liitto jää kitalakeen kutkuttamaan. Hienoisesti makea mutta suuta kuivattava olut ja helppo IPA ilman sen kummempia ylläreitä. Monille voi olla vähän turhankin tanakat katkerot. Tahtoo olla sellainen humalapelletin raaka maku sekä tiukka havuisuus ja se meinaa suuhun jäädä, mutta onpahan vahvan makuinen IPA.
Arvosana: 7½/10
Etiketistä plussaa, miinusta siitä että ei ole session ipaa nähnytkään
Mistä: Saatu panimolta
Humalat: Columbus, Centennial, Simcoe, Chinook
EBU: 71
Etiketistä plussaa, miinusta siitä että ei ole session ipaa nähnytkään
Mistä: Saatu panimolta
Humalat: Columbus, Centennial, Simcoe, Chinook
EBU: 71
Tankerilla sessioivat ilmeisesti vielä railakkaammin: Reloaded 5,8 %. Yleisemminkin vaikuttaa siltä niin IPAn kuin stoutin/portterinkin "alalajeihin" kiinnittämisen osalta, ettei panimoille ole niin nokon nuukaa, mitä tyyliä se väittää oluen olevan, kunhan olut on hyvää (esim. Plevnan Siperia ja Pintan Imperator Baltycki). Miksi kuluttajille tyylinmukaisuudella pitäisi olla hirveästi väliä, jos IPA on jotain ipaa tai stout jotain stoutia? Kuluttaja ymmärtänee kuitenkin jotakin volttien ja päätyylin suhteesta oluen helppouteen /täyteläisyyteen /paahteisuuteen /katkeruuteen /hedelmäisyyteen.
VastaaPoista