Nokian Panimo - Keisari IPA 5,1%

Nokian panimo otti ja toimitti ovelle kasallisen uutta olutta, IPA onkin keisarille odotettu uutuus sitten Route 66 APA:n. Näinköhän saadaan uusi toimiva IPA maitokauppavahvuuksien alle, ei juurikaan mainittavia hip hip hurraa elämyksiä ole vastaan sattunut.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Runsaasti vaahtoava ja koostumus onkin kunnolla vatkattu kermavaahto. Ulkonäkö on samea ja väriltään kuitenkin kullankeltainen olut. Tuoksussa on trooppista hedelmää niin kuin kuuluukin ja diasetyylin voi jo haistaa tuoksussa eli on sitä siis maussakin odotettavissa. Kukkaisia ja hunajaisia tuoksuja jotka tuo mieleen enemmän aiemman uutuuden Keisari Pilsin.


Maku:
Maku on pehmeän viljainen ja rasvainen, yrttisyys vallitsee vahvasti maussa ja  diasetyylin maistaa sekä tuntee. Tässä on kyllä todella häiritsevän paljon samoja elementtejä kuin Keisari Pilssissä, samaa saksalaista meininkiä ja ebukin on nousut vain 7 yksikköä siihen verrattuna. Mallaspohja on varsin sama mutta lisätyt Pale ja Munich maltaat tuovat erilaista pehmeyttä tähän ja tiettyä makeuttakin mikä ei toimi. Humalointi ei ole erityisen ipamainen vaikka katkerot on aika samoissa kuin muissakin kaupoissa pyörivissä Ipoissa. Jälkimaussa tuleva katkeruus on enemmän kitkerän puolella mutta silti jopa herttainen ja hellä. Greippinen havuisuus ja hiukan jopa häiritsevä vihanneksisuus.

Mielestäni tämä on vain rapsakampi versio Nokian Pilsistä ilman siinä ilmennyttä ruohoisuutta. Hauskana yhteensattumana prisman sivuilla Keisari Pils on nimetty Keisari IPA:ksi. Myöskin humaloinnin salassa pitäminen viittaa siihen että tästä tulee sellainen Saimaan Juomatehtaan Joker Hop tyyppinen olut että aina arvoitus mitä saa.

Arvosana: 7½/10

Maltaat: Pale, Munich, Pilsner
Humalat: Kaiken maailman humalat kuulemma

Mistä: Saatu Panimolta

Saimaan Juomatehdas - Blonde Ale 4,5%

Tämäkin olut on hyllyillä keikkunut jo pitkän aikaa mutta sattui mukaan vasta nyt lähiaikoina. Ilmeisesti toimiva olut kerran vieläkin myynnissä. Purkista itsestään tulee vähän sellainen dessert camo mieleen eli otin mukaan koriin että on mitä nauttia Battlefield 1 räikyttäessä.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Kullankeltainen ja kristallin kirkas ööli. Vaahto on sellainen 2 sormea korkea ja kohtuulisen tiheä ja kermaisa. Tuoksussa löytyypi ihan kivasti hunajaa, puhdasta sokeria kuin suoraan pussista pölläytettynä. Tuoksun imelyyttä korostaa makean maltaan tuoksu rusinoilla höystettynä, hauskasti loppuun tupsahtaa myös parfyymimaisesti myös kukkasia.

Maku:
Maku onkin sitten tuoksuun verrattuna aavistuksen pettymys ja hiukan ohueksi se meinaa jäädä. Hiilihappoisuus on voimakasta. Metallisuutta löytyy kierrettynä yrttiseen ja pihkaiseen humaloinnin jälkimakuun  joka on kuiva ja varsin pitkäkestoinen. Ei erityisen maukas vaan jopa lääkemäinen ote on tässä.

Luulin saavana suhteellisen raikkaan blonden mutta tulikin brittiläinen bitter elämys. Liekö lähetty nyt kikkailemaan turhan monella humalalla.

Maltaat: Pale, Vehnä, Cara.
Humalat: Chinook, Columbus, Cascade, Citra, Amarillo
EBU: 16
EBC: 12

Arvosana: 7/10

Maku Brewing - Amber Ale 5,5%

Ulkonäkö & Tuoksu
Todella kaunis punertava sävy niin kuin kuuluukin, vaahto näyttää aika hauskalta kermaisalta pilveltä
vaikkakin nopeasti hupenevalta. Tuoksuu classiselta amberilta, joskaan en ole koskaan aivan saanut tätä tuoksua nimettyä. hedelmäisyyttä sotkettuna ruokosokerisuuteen maybe? Jotain vienoa kahvia olen kanssa aistivinani, maltaiden paahteisuus aste on siis oikein passeli ja tuo uutta twistiä amberiin.

Maku:
Hiilihapotusta piisaa ja suutuntuma tupsahtaa kuivakan puolelle, pehmeä olemus siitä huolimatta ja oikein samettinen juotava. Yrttinen ja nuiva katkerointi kuten tyyliin kuuluu, oikein brittiläinen happamuus tässä. Pippurinen mausteisuus nappaa maltaiden makeuteen kylkeen kiinni ja yhdessä ne kyllä päähän kilahtaa.

Oikein toimiva Amber.

Arvosana: 8½/10

Humalat: Magnum, Centennial, Cascade

Olvi - Summer Ale 5%

Olvilta uutta kausiolutta kesän odottajille! Mainos lauseella "Hotter than Iisalmi", paikalliset voi kertoa miten kuuma mesta on kyseessö. Valikoimissa vain 30.9.2018 asti eli jos meinaa tämän kokeilla niin on puoli vuotta aikaa... än, yy, tee, nyt! American Whea Ale, 30% on vehnää tähän käytetty minkä voisi kuvitella tuovan hauskaa raikkautta. Vehniksethän toimii aina mutta entäpäs tämä johon on käytetty vielä kokeellista humalaa HBC 431, nimi ainakin kuulostaa kokeelliselta.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Tuuhea 4 sormen vaahto, valkea ja olomuoto on kuin höttöinen pilvi. Väri on kirkkas ja  kullan keltainen, ei siis perus samea vehnis. Tuoksu on hedelmäpommi, mango,papaija, sitrus, verigreippi sekä kukkia ja hunajaa. Hefeweizeniin verrattuna ei banaania tästä löydy yhtään johtuen hiivasta. Kuplii laiskasti lasissa.

Maku:
suutuntuma on yllättävän paksuhko ja liukas. Hiilihappoja löytyy mukavasti mutta jotenkin happamaksi ja metallisen vetiseksi kuitenkin maku jää. Olkisuus ja maltaisuus pääsee hyvin esille kun humalien katkerot on kohtuullisen miedot. Humalointi itsessään on aika tylsä ja tähän onkin käytetty HBC 431 joka on uusi amerikkalainen humala, joka on panimolla vielä kokeilu asteella. Humaloinnista ei saa oikein irti mitään, metallisuutta ja kevyttä sitrusta jollain aprikoosin tapaisella hedelmällä, loppuliukuun vähän greippiä.

Arvosana: 7½/10

Älä anna arvosanan hämätä, Ihan hyvä perus olut joka ei kuitenkaan tuota ahaa elämyksiä. En ehkä korvaisi perus vehnäolutta tällä mutta saunaan voisin ehdottomasti ostaa useammankin.



Humalat: Sorachi Ace, Citra, HBC 431

EBU: 32
EBC: 11

Mistä: Saatu panimolta

Maku Brewing - New Zealand Lager 5,4%

Täytyy kyllä sanoa että en tiedä Uudesta-Seelanista muuta kuin sen että se on Australian nurkilla. Olut
kulttuurista ei mitään hajua ja en kyllä osaa yhtään olut merkkiäkään nimetä mikä olisi sieltä päin. Noh ei anneta sen häiritä vaan astellaan kohti uusia seikkailuja.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Todella hieno vaahto,oikein runsas ja kermaisa. Väri on kullan keltainen joskin hieman utuinen. Maltainen ja aavistuksen metallinen tuoksu, se tulee varmaankin diasetyylin kylkiäisenä. Sitrushedelmiä tuoksussa näin muuten, sitruuna ja mandariinia sanoisin.

Maku:
Maku on hiukan enemmän tömäkkään kallellaan kuin raikkaaseen, maussa jyllää diasetyyli, yrttinen ja kirpeän sitruksinen meininki jatkettuna havuisuudella. Pippurinen humalointi on vähän jyrkkä mutta ei pahalla tavalla, lopussa greippisyys jää roikkumaan pitkäksi aikaa hienoisen pihkaisuuden kanssa. Saksalainen meininki jotenkin tässä, humalat on kyllä pippurisempia kuin Saksan maalla mutta on myös jotain Magnumin tapaista voimakkuuttakin. Tiukasta humaloinnista huolimatta on hyvin balanssissa maltaiden kanssa.

Tasainen perusolut mitä voisi nähdä isomissakin päkeissä. Ei huono, sanoisi Jorma Uotila

Arvosana 8/10

Mistä: Saatu panimolta

EBU 44

Humalat: Green Bullet, Wakatu, Kohatu, Pacifica

Maku Brewing - Session IPA 5,2%

Henkilökohtaisesti luulin että session ipan alkoholiraja pyörisi max 4%, tämä tieto perustui olutoppaan, wikipedian ja ratebeerin määritelmiin. Ilmeisesti jossain välin nimeäminen löystyi ja raja on nykyisin jossain 5,5% paikkeilla.

Mutta itse sessioniksi nimeämisen alkuperä on lähtenyt jo kauan aikaa sitten...
Session IPA on lähtöisin jostain toisen maailman sodan aikoihin kun brittiläisellä asetehtaalla annetiin lupa kitata olutta työn ohessa, tällöin prosentin piti olla pieni että ei mennyt homma liian iloiseksi. Yleensä tämä olut tyypin prosentit ei kauheasti ylitäneet 3-4% rajaa

Ratebeerissä onkin laitettu parhaat "Session IPA" järjestykseen ja muutama 5% sinne on kyllä eksynyt mutta taitaa olla aikojen muuttumista ja normiston löysyyttä sillä nykyisin yli 5% ylittävät listalle pääsevät. Listan voit tsekata tästä

Pyysin neuvoa ammattilaisilta ja Aniko Lehtinen ja Heikki Kähkönen antoi facebookin puolella mielipiteensä asiasta ja tulin siihen tulokseen että oma määritelmäni session sanasta on auttamattomasti wanhentunut ja ilmeisesti sessionin raja on muuttunut jonnekkin 5,5% paikkeille.

Mutta nyt itse asiaan eli oluen arvointiin.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Tuuhea 3 sormen vaahto. Väri on hailakan keltainen sekä aavistuksen samea, kuplii lasissa iloisesti. Tuoksussa on hedelmää aika kivasti, sitruksia ja ananasta, hiukan yrttisyyttä. Tuoksua löytyy oikein mukavasti eikä sitä tarvitse kauheasti edes etsiä.

Maku:
Suutuntuman on sitten aika pehmeä, omaan makuun katkerot on suorastaan hellät. Yrttinen ja greippinen liitto jää kitalakeen kutkuttamaan. Hienoisesti makea mutta suuta kuivattava olut ja helppo IPA ilman sen kummempia ylläreitä. Monille voi olla vähän turhankin tanakat katkerot. Tahtoo olla sellainen humalapelletin raaka maku sekä tiukka havuisuus ja se meinaa suuhun jäädä, mutta onpahan vahvan makuinen IPA.

Arvosana: 7½/10
Etiketistä plussaa, miinusta siitä että ei ole session ipaa nähnytkään

Mistä: Saatu panimolta

Humalat: Columbus, Centennial, Simcoe, Chinook
EBU: 71

Waahto Brewery - Kruunu tumma 4,7%

Punkaharjun Kruunupuistolle tehdyllä oluella jatketaan ja mukaan uusin tuotos kruunu-olut tumma.
Pakuria käytetty teeman mukaisesti myös tässä. Kruunu-olut on myynnissä kaikissa Kruunupuiston anniskelupaikoissa ja sitä voi ostaa myös mukaansa Soppi-kaupasta vaikkapa saunajuomaksi.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaalean ruskea olut niukalla vaahdolla, hiukan samea ja lasissa näyttääkin sisältävän usvaisia elementtejä. Tuoksussa onkin sitten ihan kivasti sisältöä, kahvia rusinapullan kera. Sekalaisia tummia hedelmiä mutta aprikoosi nostaa eniten päätään, hedelmiä kuoruttaa vielä paahteinen sokeri.

Maku:
Tumman suklaan makumaailmassa mennään, suklaisuutta korostaa nokipannu kahvi missä selkeästi huomaa hiukan karrelle palaneet maltaat. Hiilihapotus on maltillista ja olut itsessään on aika mausteisesti katkeroitu, sellaista voikukan maiti meininkiä. Maussa mennään myös ositttain samoilla meiningeillä kuin kruunuolut vaalean kanssa eli hiukan puumaisuutta ja jotain tuhkaisuutta on ilmassa. Jälkimaku on havuinen ja viipyilevä.

Ei ihan nappisuoritus mielestäni, tulee vähän tunkkainen fiilis tästä. Tuoksu puolella kyllä onnistuttu oikein hyvin.

Arvosana: 7½/10

Mistä: Saatu panimolta ja saatavilla myös Punkaharjun kruunupuistosta ja PanimoShoppi - kaupasta.

Waahto Brewery - Kruunu Vaalea 4,5%

Waahdolla on Punkaharjun kruunupuistolle tehty olut ja mausteena on käytetty pakurikääpää sekä
vihreää teetä, näin metsäläiselle kyseiset ainesosat ovat todella mielenkiintoisia tuttavuuksia. Pakurikäävällähän tunnetusti on positiivisia terveys vaikutteita ja onpahan tuota tullut itsekin flunssassa nautittua teen seassa. Pakurikääpä on oluen sekaan käyty hakemassa punkaharjun metsistä eli mitään tuonti skeidaa ei oluessa ole.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Tiukka kahden sormen vaahto tömähtää oluen päälle ja nopeasti se yrittää siitä myös pois lähteä. Kullankeltainen ja hiukan olkisen värinenkin olut asettuu lasiin odottelemaan nauttimistaan. Tuoksussa on todella kauas leijailevaa hedelmäisyyttä, sitruksia, aprikoosia sekä persikkaa. Myöskin marjat löytyvät tuoksumaailmasta sellaisena makeutena, tuoksunsa puolesta oikein monipuolinen.

Maku:
Suutuntuma on kevyt ja raikas, hiilihapot on vähän keskivertoa runsaammat. Pakuri alkaa maistumaan suussa enemmänkin kun antaa hiukan happea väliin, tulee sellainen multainen ja puumainen maku. Maltaat pääsee hienosti esille sellaisena karamellisena makeutena, pakurin kanssa tuo kivaa balanssia. Katkerot löytyvät loppumaussa vähän runsaammin mutta ei mitenkään dominoivasti.

Pakurista huolimatta helppo olut ja juotavuus kohdillaan, hiukan sellainen amber tyyppinen makumaailma. Erikoisista mausteista huolimatta juotavuus on kohdallaan.

Arvosana: 8½/10

Mistä: Saatu panimolta ja saatavilla myös Punkaharjun kruunupuistosta ja PanimoShoppi - kaupasta.


EBC: 10
EBU: 18