Onko oppilaasta tullut opettaja? Siitä otetaan selvää tällä maistelu kerralla. Olut mestari Mikko Lindenin vanhimman pojan olut depyytti ja lähtipä sitten suoraan isojen poikien leikkeihin. Belgi tyylinen vahva ale, jossa ei humalaa ole lainkaan, vaan greippiä ja katajanmarjoja.
Ulkonäkö & Tuoksu:
Todella nopeasti katoava vaahto, joka ei jää hetkeksikään lasiin eikä sen reunoille. Väitän siis että myös humala vaikuttaa vaahdon muodostumiseen oluessa. Väriltään kaunis kuparinen, siinä onnistuttu oikein hyvin.
Tuoksu pelottaa hivenen ensimmäisten humalattomien oluideni jälkeen mutta siihen osaa jotenkin jo asennoitua. Tuoksussa leijailee marjaisa mehumainen tuoksu, se on kyllä jännä että greippi ja kataja ei tuoksu vaikka vahvoja mausteita molemmat. Tuoksussa on jotain kuivattujen hedelmien tapaista mutta en saa aivan kiinni. Happamuus itsessään kyllä tuoksuu, jotain oksaalimaista.
Maku:
Jep, tuttu hapan kirpeys iskee naamaan kuin sata salamaa, suu vetäytyy mutruun kipakkuuden ruoskiessa makunystyröitä. Sellainen greippitiivisteen maku mutta ei enää yllätä kun on muutama erilainen muinaisolut jo takana. Hapokas ja kuiva olut, loppumaussa on sellaisia käyneitä pihlajanmarjoja. Souria oli tämä olut todella vahvasti ja varmaan tiukemmaksi kypsyessään muuttuu.
Varsin toimiva olut, kuhan näihin oppii. Maltaita ei kyllä mausteiden alta löydä eli balanssi on vahvasti maustamisen puolella.
Arvosana 7½/10.
Mistä: Saatu panimolta, rajoitettu erä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti