Talvipukeutuminen - Merinovilla

Winter is coming, sanoi Joni. Talvipukeutuminen on tärkeä osa erästelyä ja varsinkin materiaalien valinta mietityttää että ottaako keinokuitua vai luonnollisia materiaaleja. Molemmille on omat aikansa ja paikkansa mutta tällä kertaa keskitytään villaan, vieläpä merinovillaan.

Merinovillaa saadaan loogisesti Merinolampaasta, joka syntyi jalostuksen tuotoksena Espanjassa jossain 1400-1700 luvun aikana. Merinolammas tuottaa pelkkää alusvillaa ja on perin heikko lisääntymään, mutta elinikä on kuitenkin n.20 vuotta mikä on aivan kiitettävä lampaan ikä. Merinolampaita kasvatetaan erityisesti Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Villa:

Lampaista saatavan villan kuidut ovat selkeästi pidempiä ja ohuempia kuin normaalissa villassa. Merinovilla on kevyt, lämmin, tehokkaasti kosteutta siirtävä.

Merinovillan yksittäiset kuidut ovat pitkiä ja voimakkaasti kihartuvia, tällöin niihin jää pieniä ilmataskuja jotka pitävät lämpöä pitkään. Villan etuja on että se lämmittää myös kosteana, toisin kuin keinokuidut mitkä ovat käytännössä muovia. Ilmavuutensa takia merinovilla myös kuivuu nopeasti, mistä on vain pelkästään hyötyä.

Yksi tärkeimmistä merinovillan hienoista ominaisuuksista on sen kyky siirtää kosteutta. Urheillessa ja liikkuessa sitä helposti hikoilee, jolloin iho kostuu. Iholle jää kosteutta ja se alkaa nopeasti kylmettämään, ellei sitä saada iholta pois. Merinovilla toimii tässä erinomaisesti ja siirtää iholta kosteutta merkittävästi paremmin kuin keinokuidut. Tarvittaessa voi sitten pukea keinokuitua vielä villan päälle.

Normaali lampaanvilla on yleensä myös kohtuullisen kutittavaa, merinovillassa tämä vaihtelee villan laadun mukaan mutta lähtökohtaisesti kuitenkin vähemän kuin perus villa. Kutinaa voi myös vähentää pesemällä vaate kerran, riskinä on tietysti venyminen tai kutistuminen.

Villa on luonnostaan myös antibakteerinen, eli villa ei myöskään haise pahalle hikoilunkaan jälkeen. Myöskin vaatteen pesukerrat vähenevät dramaattisesti. Tämän takia suosittelisin tätä esimerkiksi pitkille vaelluksille missä ei pyykkäämään pääse, pienellä tuuletuksella saa vaatteista taas raikkaan koska villa ei sido hajuakaan pitkäksi aikaa. Kun tulee tilanne että kuolemalle dyykkaava vaate on pakko pestä niin pesu 40 asteessa riittää ja huuhteluainetta ei suositella.

Merinovillan lämmönsäätelykyky on erinomainen ja näin ollen voit käyttää villavaatteita myös kesällä. Plussa puolia merinovillalla on että se ei kutita niin paljoa kuin perinteinen villa.

Mulesing

Koska merinovilla on äärimmäisen laadukasta ja haluttua tavaraa, on sillä myöskin paljon kysyntää. Valitettavasti lampailla on loisongelmia ja huonomaineisimmat tuottajat käyttävät Mulesing-tekniikkaa eli loiset poistetaan leikkaamalla lampaan ihoa peräaukon ympäriltä puuduttamatta, tätä voi siis verrata skalpeeraukseen. Tällä pyritään estämään loisten munimisen peräaukkoon.

"Menetelmä on saanut nimensä J. W. H. Mules -nimisestä lampurista, joka 1930-luvulla huomasi, että keritsimien aiheuttamiin lampaiden ihon arpeutumakohtiin eivät kärpäset pystyneet munimaan yhtä helposti kuin terveeseen ihoon". (https://fi.wikipedia.org/wiki/Mulesing)

Menetelmää on kritisoitu vahvasti eläinsuojelullisista syistä. Menetelmän puolustajien mielestä kärpästen toukkien aiheuttamat haavatulehdukset aiheuttavat huomattavia vahinkoja ja ovat tuskallisempia kuin itse mulesing. Vastustajien mielestä hygieenisillä keinoilla ja oikeilla kasvatusmenetelmillä vahingot voidaan estää. Australian villantuottajat kaavailivat menetelmästä luopumista vuoden 2010 loppuun mennessä, mutta suunnitelma on peruttu. Tällä hetkellä Australiassa mulesingia käyttää 85% kasvattajista.

Mulesingin lisäksi myöskin jalostus on mennyt överiksi ja yritetään tehdä rotua, millä on mahdollisimman paljon ihopoimuja mitkä tuottaisivat maksimaalisen määrän villaa. Villan valtava määrä tekee eläimen olosta kohtuullisen tukalaa koska kyllähän se villa painaa ihan oikeasti, voit kuvitella itse jos joku vetää sinua tukasta kokoajan. Massiivinen villan määrä myös altistaa loisille ja iho-ongelmille

Ihmiset ovatkin heränneet tähän ja aika useasti merinovilla vaatteiden tekijöiltä kysytään, onko mulesing tekniikkaa käytetty. Toivoisin itse että vaatevalmistajat ottaisivat selvää millaisissa oloissa on merinovilla tuotettu ja laittaisivat myyntisivuilleen ja tuotteisiinsa merkinnän mulesing vapaudesta. 

Valitettavasti ei ole olemassa mitään yhtäläistä merkintää/logoa mulesing vapaudesta mutta muutamat käyttävät "mulesing free" tai vastaavaa tuoteseloistessa ja pesulapuissa. Luomumerinovilla merkinnästä ei ainakaan ole haittaa mutta se ei takaa eettisyyttä.

Itse en käytä mulesing tuotettuja vaatteita ja toivottavasti ei muutkaan. Paras tapa välttyä epäeettisistä villoista on ostaa muita kuin austraaliasta tulevia villoja. Tämä on tietysti perseestä niille 15% kasvattajista jotka toimivat oikein mutta jos ei sitä mulesing vapaa merkintää ei löydy niin itse olisin riskeeraamatta.

Tässä on esimerkki mulesing vapaasta tuotteesta, kävin nappaamassa paikallisen sukkapaketin selosteesta

Tässä myös pari adressia että saadaan vähän painetta tuon tekniikan poistamiseksi.
Suomen adressi
Austraalian adressi


Lähteet:
http://www.abc.net.au/news/rural/2017-08-09/italian-buyers-frustrated-by-ongoing-mulesed-wool-problem/8744944
http://www.animalsaustralia.org/issues/mulesing.php
https://www.partioaitta.fi/merinovilla