Nokian Panimo - Keisari Dark

Turinat:
Tölkissä lukee premium luokan olut mutta rehellisesti sanottuna tämä on kyllä Nokian panimon surkein tuotos, hyi visva!

Ulkonäkö:
Tuuhea paksu vaahto, katoilee kyllä ripeää. Väri tumman ruskea menemättä kuitenkaan mustaan. Mulla on varmaan kasvain koska eka tuoksu oli valmislihapullat? Muuten tuoksu lähes olematon mutta jospa se lasissa lämmetessä irtois. Se minkä sain irti oli paahdettu mallas ja karamellisuus ehkäpä myös hivenen puumainen tuoksu sekä mieto siirappi.

Maku:
Hapokas ja makea olut, helppoa juotavaa sillä ei katkeroa jälkimaussa. Keskellä hennosti katkeroa mutta katoaa kuin HK:n lihapullien tuoksuinen pieru saharaan, saharasta tosin tuulien mukana tulee hienoinen lakritsin maku. Vetinenhän tämä on kuin mikä ja en ymmärrää miksi jostain dark tyyppisestä oluesta pitää tehdä kirpeä.

Henkilökohtaisesti haluaisin tietää että mitä tämän oluen tekemisessä on lähdetty hakemaan ja miksi edelleen valikoimissa?

Arvosana 5/10, niin pliisu kokemus tämä oli...shamefull.

Mistä: Saatu panimolta 

Maltaat: Pilsner, Dark Ale, Crystal ja musta mallas. 

Humalat: Magnum, Perle ja Spalter Select.

Alkoholipitoisuus 4,5 %
Kantavierre 11,4 p-%
Väri 60 EBC
Katkerot 30 EBU

Waahto brewery - Linnan Woudit

Pullolle tehty vielä hieno pelipaita.

Waahto breweryltä mukaan tarttui Linnan Woudit olut, tämä olut on tehty samaa nimeä kantavalle Linnan Woudit jääkiekkoseura perustettiin jo vuonna 1974 nimellä pulmuset ja nykyinen seuran nimi vihittiin käyttöön 1979. Nyt viikonloppuna järjestettävä vuotuinen Saimaa-turnaus on Euroopan suurin veteraanien järjestämä jääkiekkoturnaus osallistuvien jääkiekkojoukkueiden määrällä mitattuna. Järjestyksessään 28. turnaus ja tällä kertaa on mukana 60 joukkuetta, siinä alkaa olla ihan mukavasti jo toimintaa. Turnaukseen tulee muunmuassa 4 joukkuetta Venäjältä ja mukana on myös Pietarin SKA.n veteraanipelaajia. Suomalaisjoukkueita tulee Mikkelistä, Oulusta, Jyväskylästä, Kuopiosta sekä Helsingistä. Turnaukseen löytyy yksi joukkue niinkin ekstoottisesta paikasta kuin Qatarista, liekö siellä ees jäätä?
Savonlinnalaiselle seniori jääkiekkoseuralle.

Linnan Woudit Golden Ale perustuu Waahto Breweryn omaan Golden Alen reseptiin mutta kypsytys aikaa on huomattavasti pidenennetty, yli 2kk. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että olut ei ole kiireisten hommaan ja sille pitäisi antaa enemmän aikaa hektisessä nykymaailmassa. Kypsyessään rauhassa oluesta enimmät särmät hioutuu ja maku saa enemmän näin snobisti ilmaistuna pyöreyttä ja pehmeyttä. Waahto Breweryn asiakkailta on tullut kommenttia että on panimon paras tuotos ja en kyllä itsekään tuota moittisi.


Ulkonäkö:
Vaalean ruskea olut napakalla vaahdolla joka on tiivis kuin stoutissa konsanaan. Nyt jos ei pysy
aromit lasissa niin on kumma ja pysyyhän ne, ei katoa ensimmäisen minuutin aikana kuin monessa muussa. Tuoksussa hunajaisuutta, sitruksista sykettä ja muhevaa maltaiden tuoksua. Tuoksuun kannattaakin panosta sillä se on vahva mielikuvien luoja ja muutenkin varsin hyvä oluen mittari.

Maku:

Rapsakka humalointi, raikastaa suun hiilihappoisuudellaan. Maussa on leikkisää hedelmäisyytä mutta kuitenkin hapan ja jopa kirpeä olut kuivilla maltailla.Sitruksinen aftertaste raikastaa suun. Tässä olisi ainesta ihan sour olueksi pienellä kikkailulla.

Kaiken puolin toimiva ja tasapainoinen olut!
Arvosana 8,5/10

Oluen paneminen kotona - Pelkistetty oluen panemisen abc.

Nyt kun kotioluen paneminen on taas muotia, tarvikeet halpoja ja internetin ihmeellisenä aikana myös reseptejä löytyy valmiina jos haluaa vaikka itse kloonata jonkin tunnetun oluen. Suosittelen kyllä sohlaamaan ihan omia seoksia koska se vaan on hauskaa.

Anyway lähdin tekemään nopeaa opasta joka antaa osviittaa mitenkä sitä olutta täytyy tehdä. Absoluuttisia totuuksia en lauo tässä vaan ohjeet ovat suuntaa antavia. Lämpötilat mäskäyksessä saa muuttua ja heilahdella, en usko että sitä kukaan saa vakiona pysymään kotivehkeillä muutenkaan.

Suosittelen rohkeasti kokeilemaan eri maltaita, humalia ja hiivoja, kahta samanlaista olutta tuskin saat tehtyä vaikka käyttäisit samaa reseptiä,aineksia ja välineitä. Maltaita ja välineitä löytyy nykyään lukuisista nettikaupoista, tilaa maltaat valmiiksi rouhittuina tämä maksaa n.0.20€ per kilo. Maltaiden hinnat on muutenkin todella halvat. Humalat ja hiivat sitten maksaa lajikkeesta riippuen enemmän.

Vinkit:
Tee ihan höpönä jäätä ja kylmäkalleja..believe me!
Kaikki mikä koskee vierteeseen keiton jälkeen täytyy olla desinfioitu.
Sankkoja ei ole ikinä liikaa.
Desinfioi kaikki, jopa sakset millä avaat hiivapussin.

Välineet:

Kattila 10L: Varmaan kohtalaisen hyvä, mitä isompi sen parempi. Tässä pitää muistaa että kun kattilan koko kasvaa ja teet isompaa olut satsia tarvitset myös tehokkaan lieden tai kaupasta vahvimman keittolevy mitä löydät. Perusliedellä on kova työ saada isoa nestemäärää kiehumaan.

Vaaka: Jos teet pieniä määriä olutta niin joudut ehkä ostamaan vähän kalliimman vaa'an mikä aloittaa mittaamisen 1g, itsellä oma vaakani aloittaa mittaamisen vasta 5g ja se on kohtalaisen tuskallista esim humalien mittauksessa kun pienillä määrillä se ei ole monta grammaa mitä humalia tarvitaan tai muita erikoisempia mausteita. Muista taarata astiasi mihin mittaat ainekset =D

Kippoja,kuppeja ja tarkka litranmitta: Oluen tekemisessä vähän kaikkea joutuu aina mittailemaan ja kippoihin voi valmiiksi laittaa humalat ja maltaat mitä tarvitsee.

Lämpömittari: Itse tein ekat olueni ihan lasten kylpymittarilla mutta suosittelen digitaalista ihan vain tarkkuuden vuoksi. Ps älä käytä mittaria ulkona pakkasessa, tiedän kertoa että se hajoaa kun viilennät kuumaa olutta ulkona pakkasessa ja kun käyt tarkistamassa keitoksiasi niin olut onkin 0 asteista kun sen pitäisi olla 20.

Siivilä: Iso siivilä, siis oikeasti. Ikeasta löytyy todella iso siivilä missä on myös jatkettavat kahvat eli käy astian kuin astian päälle. Isommassa siivilässä myös mahtuu sekoittamaan maltaita huuhtelun aikana.

Desinfiointiainetta: Suosittelen star san desinfionti ainetta, tarvitsee vain joku 15ml 10litraan, plus sen voi jättää esim pulloon kun niitä desinfioi.

Kauha: Hämmentelyyn ja maltaiden kääntelyyn huuhtelussa.

Käymisastia ja vesilukko: Näitä myydään varmana vähän joka marketissa, koko on jotain 30l mutta jos teet pienempiä koe-eriä niin tähän käy myös todella tiivis elintarvikemuovia oleva sanko johon poraat kanteen reiän vesilukolle. Vesilukkoja ja niiden tiivisteitä myydään myös monessa marketissa. Sankkoja ja ämpäreitä kannattaa varata useampiakin jos tulee tarvetta kippailla olutta astiasta toiseen.

Ominaispainomittari: Ei pakollinen mutta näppärä jos haluaa tietää että irtosiko maltaista tarpeeksi sokeria ja paljonko mahdollisesti mahtaa olla alkoholiprosentti, en tuijottaisi alkoholiprosenttia liikaa sillä itse tein aivan mainiota ja tuhtia 3% tummaa olutta ilman vetisyyden häivääkään.

Lappoletku: Tällä saat sen oluen sieltä käymisastiasta pulloihin, itse ostin vielä suuttimen millä saa täytettyä pullot niin että olut alkaa virrata vasta kun sen suuttimen painaa olut pullon pohjaan. Tällöin ei tarvitse kikkailla sormen kanssa ja on se hygienisempikin

Pulloja ja korkkeja sekä korkittaja: Näitä tarvitse pullotukseen ja tähän kelpaa ihan perus käytetyt olutpullot, pese huolellisesti ja desinfioi ennen pullotusta, mieluumin liian hyvin kuin huonosti. Korkkeja ja kruunukorkkien korkittajia saa esim tokmanneilta.

Valmistus:

Varaa kaikki ainekset lähistölle ja vaikka punnitse valmiiksi

Maltaiden määrän ja veden voit päättää itse mutta itsellä on toiminut sellainen 1.2kg rouhittuja maltaita ja 2.4l vettä, liian paksua ei saa hämmennettyä ja liian vetinen on vain..noh vetinen. Tähän tietysti vaikuttaa myös se millaista olutta ollaan tekemässä mutta jos joku resepti pohja netistä löytyy niin siinä on todennäköisesti suhteet laskettu valmiiksi.

Kirjoitan tähän nyt määrillä millä itse teen:

Alkuvalmistelut: 

Eli desinfioi kaikki työtasot ja välineet mitkä oluen kanssa on kosketuksissa, ikinä ei voi olla liian varma. Varaa pyyhkeitä ja talouspaperirulla lähistölle.

Mäskäys:

aavistuksen tanakka suhde, tässä 1.7kg maltaita.

Laita 2,4L vettä kiehumaan ja mittaa 1.2kg valitsemiasi maltaita valmiiksi. Lämmitä vesi noin 77 asteiseksi, siihen kun nakkaa maltaat niin veden lämpö tippuu jonnekkin 66 paikkeille, lämmön pitäsi pysyä 63-68 asteessa. Jos tiivis kattila niin yleensä lämmöt voi liedestä sulkea kun maltaat on laitettu veteen ja sekoitettu sinne huolella. Anna muhia 90min välillä sekoittaen 10-15min välein, tästä ylimenevä aika on ajan tuhlausta ja vettä haihtuu tarpeettomasti pois. Maltaat voi mäskätä myös uunissa ja kattilaa voi vuorata vaikka peitteillä lämpöhukan minimoimiseksi. Uunissa tekemällä on tietysti plussaa se että lämpö on tasaisesti kaikkialla kokoajan toisin kun liedellä missä on riskinä että pohjassa on 100astetta ja päällä se 66.

Kun maltaat ovat mäskäytymässä voit lämmittää valmiiksi huuhteluvettä 3.8L joku 77astetta on ihan ok. Kaada kattilasta maltaat siivilään joka on asetettu käymiastian tai sankon päälle. Kaada esilämmitetty n. 77 asteinen vesi tasaisesti kattilasta maltaiden päälle sokereiden irroittamiseksi, käymisastiaan jäävä neste on nimeltään vierre, voit kaataa vierteen uudestaan maltaiden läpi jos tarvis.

Maltaat voit nyt nakata valitsemaasi sijoituspisteeseen ja kaataa sankossa olevan vierteen takaisin kattilaan. 

Tässä välissä voit ottaa n. 1dl nestettä sivuun ja jäähdyttää sen 20 asteiseksi. Tästä voit mitata ominaispainon esimerkiksi laittamalla vierteen siihen putkiloon missä ominaispianomittari on ostettu. Ota lukema ylös, netissä on ohjeita laskukaavasta miten lasket tulevan alkoholi prosentin. Laita sivuun otettu vierre takaisin kattilaan kiehumaan, siellä se desinfioituu.

Lämmitä vierettä kunnes muodostuu vaahtoa (hot break), tämä voi viedä 5-20minuuttia eli huomioi tämä valmistusajassa, itsehän olin tekemässä olutta joskus kahden aikaan yöllä vaikka aloitin jo kahdeksalta illalla. Oluen kirkkauteen voi vaikuttaa kuorimalla tämän vaahdon esim siivilällä pois. Lämmitä vierettä ilman kantta ettei siihen liukene takaisin sulfideja mitkä tekevät oluesta pahaa.

Mittaa tarvitsemasi humalat valmiiksi kun vierre aloittelee kiehumista.

Humalat punnittuna valmiiksi.

Kun vierteessä on kevyt kuplinta voit lisätä valitsemasi humalat, yleensä katkero humalat saavat olla täyden keittoajan eli  60min (Katkerohumalissa on korkeimmat alfa hapot) ja aromihumalia lisätään 30 tai 15 minuuttia ennen keittämisen päättymistä.

Keittämisen päätyttyä kaada neste siivilän läpi käymisastiaan, että humala muhjut eivät olisi vierteessä.

Kaiken keittämisen jälkeen on haihtumisen ja muun hävikin jälkeen vierettä enää jäljellä n.3,8L. Nyt alkaa se aikaa vievin osuus eli vierteen jäähdytys n.20-25 asteeseen että siihen voi laittaa hiivan sen kuolematta (Tarkista käyttämäsi hiivan hiivauslämpötila) Viilennys onnistuu parhaiten vesihauteessa missä on paljon jäitä ja kylmäkalleja. Itse hifistelin ja tein kupariputkesta kieritettyä rullaa jonka upotin vierteeseen ja ajoin sen läpi kylmää vettä, toimii mutta näkyy vesilaskussa.

Vierre on menettänyt happea keittämisessä joten kannattaa ilmata vierettä eli kaataa vaikka sankosta toiseen pari kertaa että vierre saa happea jota hiiva tarvitsee toimiakseen. Tähänkin on vaikka mitä mcgyver virityksiä olemassa joten jos haluaa soveltaa se onnistuu.

Kun vesi sopivan lämpöistä nin voit lisätä hiivan, hiivan määrä yleensä löytyy sieltä mistä ostit hiiva. Sellaisesta peruspussukasta riittää varmasti kahteen tämän kokoiseen satsiin kuin millä tämä ohje kirjoitettu.

Sitten vain laitat oluen haluamaasi käymisastiaan ja laitat kannen kiinni ja desinfioidun vesilukon paikalleen. Lisää vesilukkoon vettä, siinä näkyy min/max viivat eli niiden väliin vaikka. Anna oluen käydä pimeässä n.viikon verran mutta kahdestakaan ei ole haitaa, lämpötila on itsellä ollut 19-21 astetta. Jos vesilukossa ei näy kuplintaa niin se vain tarkoittaa että astia todennäköisesti falskaa jostain ja voit tiivistää vaikka pakkausteipillä. Yleensä kyllä sankossa oleva paine pitää bakteerit loitolla että ei varsinaisesti kannata huolestua vaikka vesilukko ei mitään elämää pitäisi.

Pullotus:

Ennen pullotusta voit vielä mitata ominaispainon, muistat vaan desinfioida kaikki mittausvälineet:

Alkoholiprosentin laskeminen:
tähän tarvitse ensimmäisen mittauksesi lukema (OG), esim. 1.050 ja muuta se yksinkertaisesti pilkkua siirtämällä muotoon 50.
Viimeinen lukema (FG), esim. 1.010 muuttuu muotoon 10.
Sitten lasketaan:
50 - 10 = 40 -> 40 / 7,67 ~ 5,2%
Jälkikäyminen tuo noin 0,3 % lisää joten huomioi se.

Kun tarvittava aika on kulunut voit aloittaa pullotuksen, muista pestä ja desinfioida pullot huolella ja korkitkin kannattaa desinfioida. Lisää vierteeseen jälkikäymissokerit, riippuen olut tyypistä 3-8g per litra. Tämä tuo olueeseen vielä vähän lisää prosentteja ja hiilihappoja, liialla sokerilla saat räjähtäviä pulloja eli ensikertalaisen kannattaa etsiä tila pulloille missä räjähtämisestä ei aiheudu vesivahinkoja kiinteistölle. Sokerin voi lisätä suoraan pulloihin mutta itse olen sekoittanut sen vierteeseen että se olisi tasaisesti kaikissa pulloissa. Suosittelen ostamaan ihan panimosokeria, todella hienojakoista ja liukenee instant.

Lappoletkua ei kannata sitten laittaa ihan käymisastian pohjalle ettet ime pelkkää hiivaa siitä pulloihin. Vaihtoehtona voi tietysti kaataa vierteen ensin toiseen sankkoon ja jättää hiivaröpöt ensimmäiseen.

Korkitus ja anna olla pimeässä 2-3vkoa, itse pistin pullot maakellariin käymään jossa oli n. 10-12 astetta. Lämpötilalla on merkitystä, matalissa lämpötiloissa tulee suhteellisen pehmeän makuista olutta.

Voi olla että tästä jotain oleellista puuttuu, kysymällä selviää jos joku askarruttaa. Tulen todennäköisesti tätä päivittelemään jatkossa, kuvien osalta ainakin.

Waahto breweryn Jari Kouvalaiselta kopsittu vinkki bakteerikontaminaatioiden havaitsemiseen:

Erityisesti kotikeittäjille vinkiksi, jos haluat tietää ilman kalliita mikrobiologisia tutkimuksia että onko kotonasi jotain veijaria joka saattaa tuoda olueesi ei toivottuja sivumakuja, tämä koe kannattaa tehdä (me teemme tämän säännöllisin väliajoin ihan varmuuden vuoksi).
1. Ota jäähdytettyä vierrettä desinfioituun astiaan, mieluiten lasiin
2. Sijoita astia sopivaan paikkaan kodissasi, esim. hyllyn päälle
3. Peitä astia desinfioidulla foliolla 1-2 päivän kuluttua
4. Siirrä astia mielellään tasalämpöiseen ja pimeään paikkaan viikoksi
5. Seuraa viikon ajan astiassa tapahtuvia muutoksia (silmämääräisesti)
6. Viikon jälkeen voit ottaa folion pois ja tutkia näytteen maun ja aromin

Jos näytteessä ilmenee samoja virhemakuja/aromeita kuin oluessasi, ne ovat peräisin työskentely ympäristöstäsi ja sinun on panostettava puhtauteen enemmän taikka tehtävä olut jossain toisessa paikassa. Jos näytteessä ei ole mitään havaittavaa virhemakua/aromia, voit jatkaa oluen tekemistä samaan tapaan kuin aikaisemminkin

Mallaskuun Panimo - Peltopyy pils

Höpötystä:

Jahtikausi lähenee vääjäämättä ja alkaa olla aika tarkistaa varusteet ja sekä miettimään mikä olut Mallaskuun panimo lähetti tutkittavaksi Peltopyy pils oluen ja eihän se auta kun ottaa itseä niskasta ja tarkastaa tuotos.
pääsee mukaan jahtireppuun onnistuneen jahtipäivän päätteeksi nuotiolla nautittavaksi.

Mallaskuun panimo on itselle uusi tuttavuus ja panimosta onkin lisää juttua seuraavassa jahti lehdessä ja se taitaakin ilmestyä tämän jutun aikoihin, sitä kiinnostuneena odotelessa voitte lukea jotain panimon tuotoksesta Peltopyy pilssistä

Ulkonäkö:

Kovasti vaahtoava olut ja vaahto on niin tanakkaa että siitä voi muotoilla vaikka veistoksen. Jättää paljon vaahtoavaa pitsiä lasiin ja oikein kermaisa vaahto kukka jää kruunaamaan lasin. Väriltään kirkkaan kullan keltainen ja kuplii vienosti lasissa. Tuoksussa piisaa flavoreita runsaasti ja pilssin olemus on vangittu, kukkaista hunajaa ja maltaiden karamellisuutta saa koko rahan edestä.

Maku:

Voimakas hiilihappoinen, maussa voimaisia sekä ruohoisia aromeja. Maltaan annetaan rauhassa tuoda oma makunsa olueeseen antamatta humalan dominoida liikaa vaikka humala onkin oikein semi-rapean suutuntuman antava ja sanoisinkin sen onnistuneen aika spot on vaikka miedohko onkin. Jälkimaussa on vähän sellaista olkimaista makumaailmaa mutta sehän vain korostaa peltopyyn henkeä joskin sieltä myös hiipii tunkaista vihanneksisuutta joka vie särmimmän terän oluelta. Hapan ja kuiva olut, oikea janon sammuttaja että aktiivisen jahdin jälkeen todella toimiva tapaus.

Lopputulos:

Tämä on kyllä täyteläinen ja pyöreä olut. Sanoisin että ruokajuomana parempi kuin näin itsenäisesti, ruoan kanssa kyllä kaikki on aina paremman makuista eli kokkaappa joku teeri tai se pyy tämän kaveriksi niin avot.

Vähän kun reseptiä jatkojalostettaisi ja pamautetaan lisää magnumia niin hyvä tulee mutta nyt joudun antamaan vain 7,5/10

Humalat: Magnum ja Mittelfrüh
Maltaat: Pilsner, Vienna ja Münich

Eräsmies löytyy täältä:
Sähköposti
Instagram - täällä enemmänkin kuvatuksia
twitter
Facebook
Youtube

Iso-kallan keskari pils

Iso-kallan panimolta on tullut vastaan lähinnä hyviä oluita mutta tämä kyseinen oli vähän kummallinen.

Ulkomuoto:
Samean vaalan keltainen, suodattamaton kuplivainen olomuoto. Vaahto oli tiheää ja kylpyvaahtomaista. Tuoksussa jotain hunajaista ja vihanneksia. Todella vahvasti tuoksuva olut, ei vain hirmu hyvän tuoksuinen,

Maku:
vahvasti hiilihappoinen mutta maussa on jotain kummallista, metallista ja vihanneksista =/, Kuivahko olut ja katkeroitu todella miedosti. Tuo omituinen ummehtunut maku jää pyörimään suuhun jopa vaivaannuttavasti, pitää laittaa humalat perle ja saaz ylös että tuleeko tuo maku kummasta. Makeutta kuitenkin mallas puolelta löytyy mutta otan vielä varuilta panimoon yhteyttä että mitähän vittua.

Panimo vastasi että eivätpä oo itekkään kauheasti tätä maistelleet että kuhan on jotain koffin tyylistä festareille, well played. Itse en ehkä näin hentoisin perustein tekisi olutta saati laskisin sitä myyntiin asti.

Tämä saa minulta säälittävät 6/10, never again ja toivottavasti pullotus loppuu pysyvästi. Keskari ansaitsee nimensä mukaisesti keskarin näyttämisen pullolle missä ikinä tuleekin vastaan.

Loppu sanoina vielä puolustus Iso-kallan panimolle että panimon muut tuotokset ovat olleet oikein toimivia ja tälläinen yksittäinen hairahdus annettakoon anteeksi mutta toivon todella ettei tämä ole kenenkään ensimmäinen olut kokemus.

Ruosniemi esittäytyy: Lomittaja & Koodari

Alkusanat: Ruosniemen Panimo oli itselle aivan uusi tuttavuus kun otin heihin yhteyttä ihan asiakkaana. Otin panimoon nimittäin yhteyttä siitä syystä että vaimoni sai töitä lomitus hommissa ja pitihän sitä saada työnaloituksen kunniaksi Lomittaja olutta. Ongelmaksi vain kehkeytyi se että täällä Kiteen käpylässä ei saanut Lomittaja olutta edes Alkosta ruinaamalla, nohevana miehenä otin yhteyttä suoraan panimoon että hiivatistako tätä olutta oikein saa. Tultiin siihen tulokseen että helpompi on lähettää panimolta suoraan pullo kuin lähteä ajamaan 200km lähimpään markettiin mistä sitä olutta olisi löytynyt, iso käsi siis Ruosniemen panimolle asiakaspalvelusta.

(Etikettien ulkoasu ja reseptit muuttuneet 2018. arviot muokattu.)

KOODARI

Ulkonäkö

Ruosnimen koodarissa on maukkaan mangoinen väritys sekä tuoksu, vaahto on tuuhea ja jättää
kermaisen vaahto lumpeen lasiin. Tuoksussa on sitrusta, mangoa ja ananasta. Edellisessä versiossa tuoksui hiiva mutta tässä sitä ei ole.

Maku:
Maku on humala jylläys! IBU arvo on 41,2 ja aromihumalointi osuu oikein maaliinsa. Maku on raikas ja suussa maistuu mangoa, pippureita sekä rasvaista diasetyyliä. Hiilihappoisuus on reipasta mutta ylilyönteihin ei sorruta.

En lähtisi tätä tarjomaan koffilla itseään hellinyttä mutta olutharrastajalle oikein makoisa olut. Todella hyvä ja raikas.
Arvosana: 9/10
Mistä: Saatu panimolta

LOMITTAJA

Ulkonäkö:
Kovasti lasissa kupliva, samean keltainen joap oranssihtava. Vaahto on saippuavaahtomainen ja haju.
katoaakin yhtä nopeaan, jää tosin parin millin kalvoksi. Tuoksu on hienon maltainen, raikkaalla tavalla joka tulee vastaan myös yrttisyyden muodossa. Tuoksu on todella uskomattoman kukkainen ja hunajainen, tästä puuttuu vain hiehojen 

Maku

Vahva on makukin, joskin vähän vihanneksinen. Belgityyppisissä oluissa se tietysti on enemmän jopa ominaista. Hiilihapot on raikkaasti kohdillaan ja suuhun tulvahtaa kirpeä alkumaku ja vahva mallaspohja kyllä pääsee osaavasti esille, tuttu belgihiiva nostaa päätään maussa ja hedelmäinen kirpakkuus lopettaa nautinnon mennen loppua kohden vahvasti sitrukseen.

Tasapainoinen kirpeä saison, not shit!
Arvosana 8,5/10
Mistä: Saatu panimolta

Sain myös viikate olutta mutta oli niin tunkkainen ja metallinen maku että epäilen pilaantuneeksi joten jätän se pois näistä arvosteluista. Uutta viikatepulloa pitää metsästää jostain.

Tornion panimo Original 1964 lager & Czech pilsner

ORIGINAL 1964 LAGER

Ae että, lasissa kuohuu Tornion Panimon Original 1964 lager eli kotoisasti Lapin Kulta ja sen alkuperäinen resepti. Tuota nykyistä poronkusta juodessa huomaa että on massapanimo kyllä sokeutunut omille tuotteilleen jos on näin kauas hairahduttu alkuperäisestä tuotteesta, joka on muuten reippaasti ryhdikkäämpi tapaus kuin tuo nykyinen lappari. Ennen kaikki oli paremmin taitaa sittenkin pitää osittain paikkansa.

Tornion Panimo toimii Lapin Kullan entisissä tiloissa Torniojoen rannalla joten onkin sopivaa että naftaliinista on kaivettu aikoinaan panimomestarina ja sittemmin panimojohtajana Lapin Kullalla työskennellyt Leo Andelin jonka mielensopukoista ja muistivihkoista on tämä Original lager kaivettu.

Maisteluun on kovat odotukset sillä tämä on lager, joka voitti vuonna 1964 kultamitalin Brysselissä ja samana vuonna Pariisissa.

Ulkönäkö:

Tuttu Lapin Kultamainen väri ja miellytti silmää kuparisella olemuksellaan. Vaahto oli kyllä olematon mutta eipä tuo nyt iso miinus ole. Tuoksu on tyylipuhdas märän koiran tuoksu ja makeaa mallasta. 

Maku:

Ryhtiä aika paljon enemmän kuin perus lapparissa, humalaa löytyy reippaasti vaikka olemukseltaan heinäinen ja makuna se onkin vähän tympeä jopa tylsä. Maltaista saadaan karamellisuutta ja kohtalaisen paksuakin makua. Keski hapokas juotava kaiken kaikkiaan mutta on tää ihan uskomattoman paljon parempi ku perus lappari vaikka kepeä onkin. Kyllä tätä hanasta mieluumin ottaisi kuin perus lapparia, koffeista ja karjaloista puhumattakaan.

Arvosana 8/10

Mistä: Saatu panimolta.

CZECH PILSNER

Makustelussa myös Tornion Panimon Czech pilsner ja sana itsessään on niin vaikea kirjoitettava että käytänpä vain muotoa tsekki jatkossa. Huhua olen kuullut että tsekit osaa myös olutta tehdä belgialaisten lisäksi mutta omalta kohdalta on ensin mainitut jääneet harmillisen vähälle huomiolle.

Ulkonäkö:

Kultainen jopa kuparinen sävy ja tiheä vaahto nousi nopeasti ja myöskin katosi samaa tietä ja jäi sentin vaahdoksi lasiin. Tuoksu maltainen, kukkaisen hunajainen pils touch tuoksussa.

Maku:

Vähän tunkkainen ja raikkaudesta ei ole tietokaan, oisinko nauttinut liian lämpimänä kun oli mukana saunassakin. Kevyesti katkeroinen että saunajuomana ihan mainiosti menee. Makea alkumaku ja ok hapot mutta loppua kohden olut läsähtää ja vihanneksinen after taste saa vallan, ei hyvä.

Arvosana 6/10

Mistä: Saatu panimolta

Mufloni IPA

Tämä onkin ensimmäinen mufloni itselleni joten innolla pulloa korkkaamaan! Voin spoilata sen verran että hyvää tämä on, ei tietokaan että 4.5% tekisi tästä vetistä. Näitä vääntävä panimo alkoi kyllä kiinnostaa todenteolla.

Ulkonäkö:
Vahvasti mangoon pyörähtävä väripaletti, sisällöltään samea mikä toivottavasti on tae paksusta mausta. Vaahto kukka on on luja, kestävä ja aivan mahtavan tanakka. Viipyilee pitkään ja tuoksut pysyvät lasissa loppuun asti. Tuoksu onkin vahva, aromihumalaa on heitetty rankalla kädellä ja se tuleekin nenään kukkapuskan ja hedelmäkorin muodossa. Tykkään kovasti, oikein kivan tuoksuinen ipa. Sanoisin että jopa tyttömäinen,

Maku:
Maku onkin ekana pelkkä katkero! huh onpas pamautettu myös katkero humalaa rankemmalla kädellä. Aika shokki voi olla aloittelevalle olut harrastajalle. Ensimmäisestä sydänpysähdyksestä selvinneenä voi tästä alkaa jo maistelemaankin jotain. Mausta löytää taatusti greippiä, tuoreita havuja perkele ja yrttejä. Jälkimaku on tukeva ja jää suuhun pyörimään toviksi jos toiseksikin.

Aikansa kun tätä hörppii alkaa löytämään myös cascaden kukkaiset maut ja sitruunakin nostaa päätään greipin takaa. Oikein mukava löytää tälläisiä monisyisiä oluita.





Kuumana kesäpäivänä tämä on wunderba! Siis omaan makuun, osalle tämä voi olla vähän liiankin katkeroitu mutta voi ainakin sanoa että Columbus humala tekee tehtävänsä oikein. Reipas humalointi tekee tästä todella kuivan mutta eihän se sitten auta ottaa kuin toinen, prost!

Arvosana: 8,5/10
Humalat on Centennil, cascade ja columbus

Mistä: Ostettu paikallisesta S-marketista.

Quicklock - Köysilukko

Quicklock sana ei kertonut minulle mitään kun näitä valmistava yritys otti yhteyttä, mutta nyt kun tuotteeseen on tutustunut niin hyvä että nykäisi hihasta.

Loppuunsa tuote itsessään on yksinkertainen, Suomalaista innovaatiota oleva köysilukko jonka toimintaperiaate on yksinkertainen: Pujota naru kuvan osoittamalla tavalla läpi ja sitä saa säädettyä löysyttämällä narua mikä menee keskimmäisistä rei'istä. Ideana on siis tuote jolla saadaan tehtyä tiukka köyden lukitus ilman solmimista.

Köysilukko on valmistettu Suomessa polypropeenista eli se myös kelluu ja soveltuu myös veneessä käytettäväksi, ei haittaa vaikka tuusana sen tiputtaisi veteen. Pakkasen kestonkin luvataan olevan -55 astetta eli kestää jopa Suomen talven...ja alku kesän

UV-kesto on myös luokkaa 7-8 väristä riippuen eli maksimissa liikutaan, toisaalta tälläisen tuotteen kanssa värin haaleneminen on kyllä yks hailee.

Tällehän on miljoonia käyttötapoja, mielikuvitus vain rajana. Hirvimiehet saa tällä ruhot roikkumaan ja itse sovelsin tätä riippumaton narujen päihin, hyvä keksintö esim niille jotka on epävarmoja omien solmujensa kestävyydestä. Tämän kanssa ei ole pelkoa ainakaan siitä että solmu pettäisi, laitos nimittäin tiukkaa itseään kiilamaiseen hahloon vastuksen mukaan. Vetolujuus lukolla on tosin 100kg eli varauksella jos elopainoa on enemmän kuin meikällä, olenhan kuivan kesän orava.

Testiin lähetetty 8 & 6 millin naruille soveltuvat yksilöt mutta pienemmätkin köydet toimii, esimerkiksi riippumaton narut olivat 4mm ja kiristyivät aivan mainiosti ja pysyivät tiukasti köysilukossa. 8mm reiällä oleva lukko soveltuu 4-6mm vahvuiselle köydelle ja 10mm reiällä oleva lukko 6-8mm vahvuiselle köydelle. Riippumaton sai vielä näppärästi oikeaan banaani muotoon nopean säätämisen ansiosta ja vieläkin näpeempi tuo on esimerkiksi lasten pihakeinun säätämisessä sen mukaan kun lapsi kasvaa, ei tarvitse solmujen kanssa näprätä.

Kaikenlaisia pikalukkoja on tullut nähtyä mutta harvoissa on säätömahdollisuus, joskus yksinkertainen on paras. Liialla monimutkaisuudella ja hifistelyllä ei yleensä saa kuin ongelmia aikaiseksi, tässä ei ole edes liikkuvia osia! Alla havainnollistava video käytöstä.

Kaiken kaikkiaan näpee kapistus mukaan retkeilyyn, veneilyyn tai ihan mihin vaan, vetolujuuskin on 100kg eli ihan kohtalaista höykytystä kestää.

Ainut kehitys ehdotus itsellä olisi että säätö rei'ät olisivat viistossa jolloin säätäminen onnistuisi voimakkaasti vetämällä, kiristys kuitenkin tapahtuu kärjen kiilassa.

Lisää käyttötapoja tuotteelle löytyy quicklockin facebook sivuilta
Jos Lukijat on keksineet itse jotain näppärämpää käyttöä niin ehdottomasti kommenttia tulemaan niin saa muutkin vinkkejä.