 |
| Savonlinnan tuliaiset |
Kävin tekemässä panimovierailun ihan perskohtaisesti Savonlinnassa Waahto breweryllä. Reissu oli opettavavainen ja hauska. Oppaana toimi olutmestari Jari Kouvalainen joka esitteli tilat ja laitteet, kävipä vielä kauhea munkki ja sattui olemaan keittopäivä eli pääsin tutkailemaan kerrankin panemista livenä enkä näytöltä 😉. Jotain salamyhkäistä siellä pakurin kanssa touhuttiin ja sehän onkin terveellinen ainesosa muutenkin terveellisessä juomassa. Tilat olivat kompaktit ja panimolaitteet mahtuisivatkin jopa minun olkkariin mutta ei se määrä vaan laatu. Pullotuskoneen olisin halunnut nähdä tositoimissa koska ainahan masiina mikä pullottaa olutta ja lätkii etiketit siinä sivussa kiinnostaa, minulle kyllä luvattiin videota joskus aiheesta että sen saapuessa linkitetään se tähän kirjoitukseen jonnekkin.
Vaikka Waahto brewery onkin verrattain uusi on se alkanut ottamaan jo jalansijaa markettien valikoimissa, sen verran käydessä puhelin pirisi että laadun ovat muutkin huomanneet ja kysyntä kasvaa kohisten. Onhan Waahto huomattu jo Äkäslompolossa asti Jounin kaupalla minne lanseerattiin väinö pale ale olut joka on maustettu väinönputkella.
Pisteitä panimo saa myös kierrätyksestä sillä käytetyt maltaat menevät paikallisille karitsoille evääksi! Tämä on toimintaa minkä pitäisi jalkautua ihan jokaiseen painimoon, seis hävikille!
Tältä opettavaiselta reissulta mukaan tarttui nyt ihan perusoluet maitokauppavahvuisena ja eihän se auttanut kuin testata. Tällä saralla taidankin olla ensimmäinen olutbloggaaja joka nämä testaa sillä näiden kaupallisten oluiden pullotuskin alkoi vasta tammikuun loppu puolella.
Btw! Myöhemmin on luvassa myös panimosta tehty haastattelu.
CITRA
Ulkonäkö:Erä 1:Väriltään tosi vaalean keltainen lähes simainen. Tuoksu on makean sitruunainen ja maltainen.
Vaahto oli nopea laskemaan mutta jäi viipyilemään lasiin.
Erä 2: Erä kakkosessa kuplien rakenne on muuttunut, tulee saippuavaahtomainen efecti joka sitten muuttu kermaiseksi, maagista. Myöskin tuoksu on ottanut vahvempaa voluumia vai johtuuko siitä että tuoreempi erä, mene ja tiedä.
Maku:
Erä 1: Maultaan himppusen vetinen ja uskaltaisin päästää mallastakin enemmän esiin. Kohtalaisen hiilihappoinen, kitalakeen jää mukava katkeroinen greippi aromi. Kevyt olut ja humalat ei ole agressiiviset eli suhteet ovat kohdallaan, helposti voi sortua ylilyöntiin kun on single hop kyseessä. Sanoisin että kesäinen janojuoma.
Erä 2: Väitän että tokaan erään on katkeroa vähennetty sillä maku on paljon pehmeämpi ja katkera greippi ei jää kitalakeen niin voimakkaasti. Sanoisin että nyt alkaa olut olla kohdillaan ja ilkeän tätä helposti kavereille tarjota.
iAMBEeR
Ulkonäkö: Oransin punertava väritys.vaahto oli nopea ja niukka mutta ei tahtia haittaa.
Paahdettu mallas ja sokeri tuoksuu. Aavistus hedelmäisyyttä, sitruunaa ja ananasta.
Maku:
Hyvät hiilihapot, oikein kihisee jos imaisee kielenkärkeä pitkin. Hiukan ohuelta runko tuntuu vaikka on nostettu prosentit 5,0% sitten edellisen version. Katkeroita ei kauhesti ole mutta juotavuus on taasen todella helppo. Kuivan ja makean balanssi on kohdallaan.
GA - golden ale
Ulkonäkö:
Ulkonäkö oranssin värinen ja kaunis. Kolmen sormen korkea vaahto ja kermainen look, hiipuu hiljalleen kuin toiveet lottovoitosta. Itse kaadan aina reippahasti että saadaan aromit irti ja niitähän saadaan, hedelmät tuoksuu ja hivenen banaani sekä aavistus hiivaa.
Maku:
Tämä on vetisin näistä, ei juurikaan katkeroa mutta se mikä viivähtää suussa on greippinen jopa havuinenkin jotten sanoisi pesuainemainen aftertaste mutta jälkimaku ei jää suuhun mikä on jees. Hapan ja suolainen olut, sanoisin että sour olutmainen. Janoa ei vie koska sen verran kuiva että suu napsaa lisää =D. raikas ja kevyt olut. Sanoisin että parhaimmillaan saunanlauteilla, kuuma sauna ja kylmä olut combo pelittää. Oma suosikkini ei ole mutta en ole vielä tämän tyylisiin oluisiin muutenkaan oppinut eli kokeneemalle harrastajalle voi olla hyväkin tuttavuus.
Luosto apa
Ulkonäkö:
Vaalean ruskea ja kultaan vivahtava, vaahto oli nopsaan katoavaista sorttia. Tuoksu on hedelmäisen raikas ja jokin ennen haistamaton tuoksu tässä on jota en osaa yhdistää mihinkään. Kuka ikinä tätä lukeekin ni kertokoon minulle.
Maku:
Humalan makean karamellinen maku on manifique ja se saa leikkiä suussani ihan rauhassa. Citra humalan aromit mandariini vivahteella. Kuivakka olut jossa miedon kirpeä kitalaki tuntuma. Tässä oluessa on mielestäni kaikki balansissa, maltaat ja humalan maistaa taisaisesti eikä kumpikaan dominoi toista. Mahtavuutta ja sanoisinko että oli paras olut kaikista näistä.
Kaiken kaikkiaan ihan toimivia perusoluita ilman turhia kikkailuja, käykäähän kertomassa paikallisille kuppiloille että ottavat testiin.
Täältä eräsmiehen tarvittaessa löytää jos kysymyksiä ilmenee.
Sähköposti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti