Eräsmiehen siima ja solmuopas

Sufix 832 pelaa itsellä

Se alkaa kevätkin hiipiä hiljalleen, jäät sulaa ja on aika kaivella kesäkalastus vehkeitä esiin. Vavat
pitää tarkistaa, siimat vaihtaa ja kelat öljyttävä. Taas pitäisi alkaa muistutella mieleen että mitenkäs se uistin siihen siimaan taas saatiinkaan kiinni. Itsehän harjoittelen tätä kesäisin runsaasti koska olen taitava saamaan usitimeni aina kaiken maailman kivenkoloihin ja uppotukkeihin.

Tällä kertaa keskitytään vain siimoihin, siima valintoihin sekä uistimen oikeaoppiseen solmimiseen.

Kuluttajalle kaupassa valikoima voi näyttää päätähuimaavalta sillä siellä on monofiiliä ja kuitusiimaa, värejä on punaista,sinistä,keltaista,pinkkiä mitä vain kuvitella saattaa. Sitten mukaan heitetään vielä fluorisoivia siimoja ja siiman paksuuskin pitäisi osata valita oikein. Lähtökohtaisesti luottaisin itse varauksella valmistajien ilmoittamiin painomääriin millasta körmyä siima jaksaa kannatella. Nämä on testit on kuitenkin tehty kliinisissä oloissa ilman veden, tuulen sekä kalan itsensä aiheuttamaa vastusta. Uskaltaisin väittää että on eriasia laittaa siimaan kiinni liikkumaton punnus kuin sätkivä lihaskimppu, siima myöskin kestää painoa eritavalla riippuen solmusta mikä siellä toisessa päässä on.

Siimaa valitessa tulee muistaa se että keloissa on määritelty maksimi siiman paksuus, tämä löytyy yleensä pakkauksesta tai kelasta itsestään. Suosittelen kyllä henkilökohtaisella kokemuksella laittamaan hieman ohuempaa kuin mitä kela vetäisi. Varsinkin kuitusiima kannattaa olla ohuempaa sillä kuitu ei ole aivan pyöreää niin se on kelalla hieman paksumpaa, liian paksua siimaa ei saa laitettua niin paljoa kuin pystyisi. Liian täyteen ahdettu kela karkuuttaakin siimaa helposti, juoksevuus ongelmia syntyy ja solmuja sitäkin enemmän. On tullu useamman kuin yhden kerran siimaa katkottua kun selvitys on mahdotonta. Siiman värillä en ole huomannut eroa syömiseen sillä ainakin itse katson olut pulloa enemmän kuin kättä joka sitä tarjoaa. Värillisellä siimalla on ainakin se hyvä puoli että sen näkee itse helpommin.

Tuossa onkin videota siiman puolauksesta kelalle jos on vähän epävarmaa että mitenkä se taas kävikään.

Sufixilla on sivuillaan myös siimaopas mikä auttaa valitsemaan siiman juuri sinun vesistöösi. Tästä saa varmasti osviittaa muihinkin siimoihin jos ei sufixia halua tukea, itselleni olleet kyllä ihan toimivia siimoja.

Kuitusiiman erot monofiiliin ovat parempi tuntuma eli siima ei jousta yhtään ja pienetkin liikkeet tuntee vedessä ja sitten toisena erona vetokestävyys eli samalla siiman paksuudella kuin monofiilissa saat moninverroin painavampia kaloja ylös vedestä, vastavuoroisesti saat myös pulittaa kuitusiimasta 2-5x hinnan verrattuna monofiiliin. Tämä tulee kirpaisemaan harrastajan kukkarossa ihan kiitettävästi vaikka vaihtaisit siiman vain kerran kaudessa, aktiivikalastajaa suorastaan ahdistaa. Hinnassa voi tietysti pelata jos ostaa tarpeeksi suuren kelan siimaa niin hinta yleensä tippuu mutta kuitusiima harvemmin löytää yli 120m isommassa paketissa. Monofiiliä taas jaellaan kilometrien keloissa. Itse suosin kuitusiimaa ja vieläpä suht ohuena jolloin uistimen uinti pysyy hyvänä mutta saaliskoko taas voi olla suurempi kuin vastaavan kokoluokan monofiilissa. Monofiililläkin on oma kannattajansa ja varmasti joissain tilanteissa se soveltuukin hommaan paremmin. Monofiiliä voi myös käyttää niin että puolaa sitä ensin kelalle ja sitten sitoo siihen kuitusiimaa jatkoksi.

Välineiden oikeaoppinen säilytys on myös tärkeää sillä se auttaa siiman kestossa, valolta ja lämpötilavaihteluilta suojattu siima kestää huomattavasti pidempään. Myöskin on hyvä huomioida vavassa vaparenkaiden kunto sillä yksikin rikama saa paljon tuhoa aikaseksi siimassa joka heitolla, varsinkin vavan kärjessä oleva on tärkein. Voi myös harrastaa siiman kääntöä, käännöllä tarkoitetaan tässä siiman puolaamista uudelleen. Menetelmä helpottuu, jos samanlaisia keloja on useita. Yksi tyhjennetään, jonka jälkeen kelataan aina seuraavalta kelalta siimat edelliselle. Siiman alkupäästä tulee siis loppupää. Monofiilisiimojen muisti aiheuttaa tässä pienen ongelman, sillä mitä syvemmälle puolaan mennään, sitä kiharampaa on sieltä tuleva siima. Kuitusiimojen kanssa ongelmaa ei ole.

Solmut:

Uni-solmu

Uni-solmu on perussolmu joka jokaisen kalastajan on osattava. Se on kiristyvä viehesolmu monofiilisiimojen kanssa käytettäväksi. Uni-solmun voi siis kiristää kiinteäksi osaksi vetolenkkiä

Käyttökohteita:
-jigin painopään liittämiseksi monofiili-/flurocarbon perukkeeseen tai siimaan
-perukkeiden, lukkoleikareiden ja lukkojen liittämiseen monofiilisiimaan
-puolasolmuksi jolla siima kiinnitetään kelan puolalle

Rapala-solmu

Rapala-solmu on kiinteä, kiristymätön viehesolmu monofiilisiimojen kanssa käytettäväksi. Avoin lenkkisolmu ei kiristy esimerkiksi vaapun vetolenkin ympärille, vaan siimaan jää lenkki jonka varassa vaappu voi uida vapaasti. Rapala-solmu sopiikin käytettäväksi vaappujen kanssa silloin kuin tarvitaan mahdollisimman herkkä uintiliike, jolloin peruketta tai lukkoleikaria ei voi käyttää.

Käyttökohteita:
-herkkäuintiset vaaput (esim. lohivaaput)
-pienikokoiset vaaput
-lohiperhot
-koukut

Tuplaunisolmua käytetään siimojen yhdistämiseen toisiinsa. Tyypillinen käyttökohde on esimerkiksi monofiilisiiman liittäminen monikuitusiimaan.

Käyttökohteita:
-monofiiliperukkeen liittäminen monikuitusiimaan
-fluorocarbonperukkeen liittäminen monikuitusiimaan






Tarkkasilmäisen lukijan vihjeestä linkki youtube videoon myös FG solmun tekemiseen yhdistämään fluoro ja kuitu.


Tässä nyt oli jokunen solmu opeteltavaksi, solmuja on muitakin ja ainahan niitä voi keksiä itsekin.
Muista aina kostuttaa siima ennen kuin kiristät sen.
Solmun kiristäminen kuivaan siimaan heikentää vetolujuutta merkittävästi.

Sufixilla on myös solmuopas puhelimeen mikä on ihan hyvä olla ladattuna kunnes handlaat solmut silmät kiinni.